keskiviikko 30. joulukuuta 2009

Ahdilla revanssin paikka

Keskustapuolue on siitä onnellisessa asemassa, että heillä on suorastaan liikaa loistavia ehdokkaita uudeksi puheenjohtajaksi.

P. Lehtomäki ja se toinen Pee,  eli Väyrynen, ovat lehtien mukaan kansan mielestä parhaat ehdokkaat tehtävään. Kolmantena aiemmin menestyksekkäästi pääministerinä toiminut  Jäätteenmäki.

Esitän asiaan täysin ulkopuolisena, ja siten myös viattomana, voimakkaan ihmetyksen siitä, ettei itsestäänselvästi paras ehdokas ole vielä noussut esiin yhdessäkään näkemässäni kirjoituksessa.

Asiasta ei ole kahta sanaa; kyseessä on tietysti Ahti Karjalainen.

Urho Kekkonen on pois laskuista sillä perusteella, että hän osallistui voimakkaalla henkilökohtaisella panoksellaan jo viimeksi käytyihin eurovaaleihin.

Ahti Karjalaisen puolesta puhuvat useimmat asialliset perusteet. Ahti tunnetaan lujaluonteisena ja periaatteellisena rakentajana, jolla on ylivoimainen kokemus ja laaja kannatus myös maamme rajojen ulkopuolella.

Ahdissa  voi nähdä kaikkien muiden ehdokkaiden parhaat puolet jopa moninkertaisina. Hän on myös onnistunut lopettamaan aiemmin ongelmia tuottaneen alkoholin käytön, joten sekin puoli on kunnossa.

Ehdotankin keskustapuolueen puheenjohtajavaalien kampanjan tunnuslauseeksi: KOHTI NYKYAIKAA - AHTI KARJALAINEN!



Jämerää johtamista - Ahti Karjalainen
(kuva: Yle)

perjantai 25. joulukuuta 2009

15 minuuttia julkisuudessa













  

Kokoomuspopulismia:(iltalehti.fi)

Kansallisen kokoomuksen Raija Vahasalo-niminen kansanedustaja on paheksunut presidentin eläkettä ja ehdottaa, että sen suuruuden saisi kansa päättää; prosentteja lisää tai pois.


Kiitos Raija! Mitään näin vähämielistä en olekaan lukenut pitkään aikaan.


Ajatustasi voi toki halutessaan jatkaa eteenpäin ja siirtyä kansanedustajien palkkoihin, jotka kuitenkin ovat meille kansalaisille suurempi kuluerä. 

Ehdottaisinkin tässä, että sinun edustajan kuukausipalkkasi maksettaisiin kolmena ässäarpana. Saisi nähdä, muodostuisiko siitä se, mitä oikeasti ansaitset vai jotain aivan muuta.

Oikeaan ansiotasoon lienee kuitenkin hyvät mahdollisuudet. 


keskiviikko 23. joulukuuta 2009

Se jalka on niin pirun kipee



 W.C. Fields ja peruukki. Matti Vanhasen kuvaa ei kiireessä tähän löytynyt.
















Rakastettu ja suurenmoinen pääministerimme on ilmoittanut vetäytyvänsä kepeleitten puheenjohtajuudesta. Syynä tehtäviin kykenemättömyyteen on kipeä jalka, jolla kepun suurimmat näkemykset yhteiskunnan asioihin, on tämän hetkisen tiedon mukaan hoidettu.

Suoraan ja selvällä suomenkielellä kerrottuna : saatana, että vituttaa!

Kuka pystyisi, Matti Taneli, olemaan kaltaisesi Vonnegutilainen ja Mr Chancemainen huumorin lähde?

Ei kukaan. Sinä olet Matti Taneli Vanhanen. Kiitos siitä. Ja ikuisesti näkemiin.

maanantai 21. joulukuuta 2009

Remontin tarvetta


(hs.fi)








Meillä on vielä tuoreessa muistissa se miten romanialaiset kerjäläiset karkoitettiin asumuksistaan. Sen vuoksi tuostakin hesarin pikku uutisesta helposti tulee mieleen, että kyseessä saattaa olla jään tunnusteleminen kepillä.


Mahdollinen vaiheittain tapahtuva eroon hankkiutuminen, tuntuisi kuitenkin tässä tapauksessa viranomaistoiminnan liialta varovaisuudelta, kun näiden kerjäläisten lopullinenkaan häätäminen tuskin aiheuttaa erityisiä vastalauseita kansalaisten keskuudesta.

Joku kansanedustaja jo aiemmin avautui julkisesti siitä, että hän kaksi kautta palveltuaan luopuu tehtävästään arvostuksen puutteen vuoksi.  Onneksi sosiaalinen turvaverkko on sentään niin hyvin rakennettu, että kahden kauden jälkeen edustaja on oikeutettu täyteen kansanedustajan eläkkeeseen.


Jännityksellä täytyy seurata tapahtumien kulkua. Voisihan nämä edustajat tietysti siirtää Helsingin keskeisimmältä paikalta vähän sivummalle, vaikkapa Myllypuroon tai Kontulaan.

Jyrkemmät toimenpiteet olisivat surullisia, sillä onhan kansanedustajilla yhteiskunnassa oma tärkeä ja vakiintunut viihdearvonsa, vaikka heidän vaikutusmahdollisuutensa lainsäädäntöön ovatkin vähentyneet.



lauantai 19. joulukuuta 2009

Astiat täynnä puuroo

 (hs.fi)














Muunmuassa  Paavo Lyly Rajalan ansiokkaan puheen johdosta, edustuskunta on hyväksynyt budjetin ja lähtenyt perjantaina ansaitulle joululomalleen. Loma loppuu jo helmikuun alussa, vaikkakin tammikuussa on pari suuren valiokunnan kokoontumista.

Terveisiä ja hyvänjoulun toivotuksia kaikille kansanedustajille! Hyvin ja ahkerasti olette hommanne hoitaneet, ovathan siitä lehdetkin kirjoitelleet.

Jos Teistä edustajista siltä tuntuu, niin ihan oikeudenmukaisena ja suotavanakin pidän, että tulette takaisin vasta vaikkapa kesäkuussa. Aloitatte sitten kesälomanne uusin voimin!

Erityiset jouluntoivotukset puhemiehelle ja tulevalle presidentti Niinistölle: paina päälle Sauli, vaikka mikä olisi!


torstai 17. joulukuuta 2009

Sinappihuntu on sialla yllä


















Veli Ponteva ja Veli Huilu. Veli Viulu oli estynyt kuvauksesta. (kuva: sikatehtaat.fi)


Minä läävässä lojuvaa karjua katsoin
Kärsivin ilmein, vellovin vatsoin
Jouluna sikaa mä muista en
Vain kinkkua vahtaan himoiten
Ja lapset laulaa: jouluntähti on ehdoton
(Juice Leskinen)

keskiviikko 16. joulukuuta 2009

Lylyn talousteoria













Kansallisen kokoomuksen taloustietäjä Lyly Rajala. 
(kuva: mtv3.fi)


Helsingin Sanomien mukaan edustaja Lyly Rajala käytti eduskunnan budjettikeskustelussa puheenvuoron, jossa hän puhui Julkisen sanan neuvosto-nimisen värkin avaruuteen ampumisesta ja paskasta. 

Rajala perusteli ensin puhettaan kaltaisensa kokoomuslaisen kansanmiehen  arkiseksi tyyliksi, mutta pyysi sitten anteeksi, kun puhemies häntä huomautti.

Tällainen pikku-uutinen antaa mielenkiintoisen näkökulman siihen perusteellisuuteen ja tiukkaan asialinjaan, jolla kansanedustuslaitoksemme tulo- ja menoarvion laatimiseen osallistuu: "Julkisen sanan neuvosto ammuttakoon avaruuteen ja lehdistö kirjoittaa paskaa."


Onkohan tuo sitä uusklassiseen teoriaan perustuvaa talouspolitiikkaa?


Lylyn budjettikommentointi Hesarissa

tiistai 15. joulukuuta 2009

Vaikka heikoille jäille


                                   (iltasanomat.fi)

Tämänkin bloggauksen lopusta linkkinä löytyvä Iltasanomien kirjoitus ja sitä edeltänyt poliitikon bloggaus saattavat olla pitkiin aikoihin erikoisin pyrkimys valtakunnalliseen julkisuuteen. Voittanee tyypissään sen jutun jonkun big brother-kilpailijan menosta peniksen pidennysleikkaukseen Viroonko senytoli. (peniksestä peeenisssh) 

 

Hyvä Pauliina, vaimikäseoli!

Ymmärrän hyvin järkytyksesi ja sen, ettet voi edes itsellesi myöntää sitä, mikä muille lienee tämän jutun jälkeen ilmeistä; Sinä olet huomaamaton takarivin kansanedustaja. 

Eikö se kuitenkin ole jopa hieman säälittävää, että tietääkseni ensimmäinen vaalipiirisi rajat ylittänyt julkisuus on juttu, jossa kerrot valovoimaisemman poliitikon häpeämättömästi jättäneen Sinut huomaamatta?  

Vertauksesi suomalaisesta nakkikioskijonotuksesta oli onnistunut, joskin auttamattoman vanhanaikainen, kun niitä nakkikioskeja jonoineen on nykyaikana enää kovin vähän. 

Heidihän oli vertauksessasi härski ohittelija ja Sinä ilmeisesti se turpiinvetäjä. Sivistyneenä ihmisenä et tietenkään nyrkkejäsi käyttänyt, vaan hoidit asian kirjallisesti.


Nakkikioskin nyrkkisankareissa ja Sinussa on kuitenkin yksi ilmeinen ero. Seuraavana päivänä, kun höyryt olivat laskeutuneet, nämä nakkitaistelijat ilmeisestikin katuivat tekojaan. Sinä puolestasi odotit vakaata harkintaa osoittaen monta päivää, ennen blogisi kirjallista mottausta.

Vastedes nimesi kuullessani, mieleeni pujahtavat kaikki ne mielikuvituksen tuottamat variaatiot tuosta linnaanjonotus-episodista ja se saa minut nauramaan. Olet ehkä tahtomattasi tuottanut maailmaan hyvää huumoria. Kiitos siitä Paul... anteeksi unohdin nimesi!


Ystävällisesti Riku Riemu


Iltasanomien artikkeli

sunnuntai 13. joulukuuta 2009

Joulu tulla jolkottaa (K-18)

Pikku Taneli!

Muistat varmasti, että jouluaattoon ja lahjojen saamiseen ei ole enää kauaa!

Sitä et varmaan tiennyt, että maailmassa on olemassa runsaasti myös sellaisia piittaamattomia ja julmia vanhempia, jotka pelkkää itaruuttaan eivät kutsukaan oikeaa Joulupukkia, vaan jonkun halvan huijarin. - Toivottavasti sinun vanhempasi eivät kuulu heihin!

Pahimassa tapauksessa äijä voi oikeasti olla joku äidin salainen pussailukaveri, niinkuin siinä yhdessä joululaulussa, olethan sinä sen kuullut?

Sinun on siis hyvä varmistua pukin aitoudesta.

Kun lahjojenjaon hetki aattoiltana lähenee, käy laittamassa kengät jalkaasi. Mieluiten ne komeat monot. Tee se kuitenkin salaa, äiti voi kieltää jos huomaa.


Pukin saapuessa astut esiin ja yhdellä tarkalla potkaisulla monotat häntä jalkojen väliin! Pukin taittuessa kaksinkerroin, otat päättäväisen otteen parrasta ja tempaiset lujaa. Siinä se sitten totuus selviää, ainakin jos parta ja naama lähtevät irti. - Ei saa kuitenkaan potkaista liian kovaa, ettei pukki kuole, sellainen löysähkö hyvin suunnattu potku riittää.

Jos sinulle, pikku-Taneli käy niin huonosti, että vanhempasi näin paljastuvat ilkeästi huijaaviksi  ihmisiksi, sinulla on täysi oikeus huutaa kovalla äänellä, niin että naapuritkin kuulevat: PERKELE!

Hyvä Taneli, sinä olet fiksu poika! Toivottavasti saat lahjoiksi paljon villasukkia ja kalsareita!

lauantai 12. joulukuuta 2009

Yhdeksästoista reikä














Ei ehkä äkkiseltään tulisi mieleen, mutta myös golf on maailmalla huippu-urheilua. 

Lajin huippu Tiger Woods on ulkoisestikin atleettinen urheilija, jonka peruskuntokauden treenistä viime aikoina julkaistut uutiset ovat saaneet yhä riemastuttavampia piirteitä; äijähän sohii joka suuntaan!

Viriliteetti on niin äärimmäinen, että Woodsin lakimiehet saivat Englannissa kiellettyä mailasankarista otettujen alastonkuvien julkaisemisen, vaikkei niitä edes ole olemassa!


Tiedä sitten, miten esimerkiksi suomalaiset lajin harrastajat ovat uutisoinnin ottaneet, ehkä tällä on myös myönteiset vaikutuksensa lajin imagoon.

Golfin ei enää mielikuvissa tarvitse olla, työpaikallaan tarpeettoman henkilön statuksen saavuttaneiden ihmisten, arkipäiväisin tapahtuvaa ruohokentällä köpsöttelyä tai golfkärryllä huristelua.

"Kyllä jööti jöpöttää!"


Seuraava askel uusien mielikuvien muodostumisessa saattaisi olla yhden suomalaisen pelaajan nouseminen lajin huipputasolle. Edes yhden.

maanantai 7. joulukuuta 2009

Rauhaa, rakkautta ja muuta rähmää


(Kuva: mtv3.fi)







Kokokansan, rakastettu Jukka Puotila sanoi tänään televisiossa toivovansa, että jouluksi olisi rauha, Samsung ja Sony. - No, meillä ihmisillä on niin monenlaisia maailmankatsomuksia.


Tuon rauhan tietysti, ja miksei tavallaan Sonynkin ymmärtää, mutta Samsung! Eivätkö niiden televisiot ole hieman huonossa maineessa?  Entä jos naapuri saa tietää, että minulla on Samsung?


Kuuntelin sitten uudelleen ja tarkemmin, kun tuli otettua vahingossa tallentimelle; Jukka sanoikin, että Samsungin hän toivoo uloskantohintaan. Mikä aiheutti uuden kysymyksen! Mitä tarkoittaa uloskantohinta?

No niin, nyt tajusin. Nykyään niitä ei voi muitta mutkitta viedä roskiskatokseen, jonkinlainen kierrätysmaksu pitää maksaa, kun ovat ongelmajätettä. Silti Jukan kertoma hinta on aivan liian korkea!  Kyllä kympin tai korkeintaan kahden pitää riittää!

Maailmanrauhan hintaa Jukka Puotila ei kertonut, mutta eiköhän sekin sieltä vielä tule, ennen joulua.

sunnuntai 6. joulukuuta 2009

Hyvää päivää!




Legendaariselta toimittaja Veikko Ennalalta ilmestyi jo vuonna 1960 novellikokoelma, jonka niminovellissa hän oivallisesti kuvaa linnan kutsujen tunnelmaa. 

Tai mistä sen oikeasti tietää, kun ei ole kyseisissä juhlissa käynyt, mutta ainakin kuvaus tuntuu hyvin todenmukaiselta, vanhentuneisuudesta on vaikea sanoa mitään.


Televisiosta olen tietenkin joskus katsonut, ovat vieraat usein aika totisennäköistä porukkaa. Toisaalta tietty jännitys ja epävarmuuskin ovat ymmärrettäviä, kun linnan isoista ovista sisään käy.


Suuri osa linnan kutsun saaneista on jollain merkittävällä tavalla ansioituneita, mutta osa on myös niitä, joille tehtävien luonne takaa varman kutsun. Varmaankin on lisäksi lukemattomia ihmisiä, joiden ilmeisen kiistattomatkaan ansiot eivät ole tulleet huomioon otetuiksi, mutta ehkäpä oikeudenmukaisuus jonakin päivänä yltää heihinkin, ja saavat ansaitun huomiointinsa. 

Suhtautuminen kutsuun voi olla luonnekysymyskin; jotkut ravaavat hermostuneina alvariinsa postiluukulla; tulikohan se, tulikohan se?? Epäilemättä on myös niitä, jotka ovat suorastaan helpottuneita kutsun saapumatta jäämisestä, kun mielummin puuhavat ahkerasti omia askareitaan.


Hyvää päivää kuitenkin kaikille!


torstai 3. joulukuuta 2009

Marja täällä, moi!

 Marja Tiura vasemmalla. (Kuva: City.fi)











Muilla olkoon vaalin valta, 
mull´ei ollut milloinkaan;
kuljin yltä taikka alta, 
itseäni täytin vaan;
minkä tein, mun tehdä täytyi, 
mit´en tehnyt, voinnut en;
vihdoin ilta hämärtäytyi, 
lankes hetki hiljainen.

Pankaa patsas haudalleni,
kiveen tämä kirjoitus:
"Synkkä niinkuin sydämeni
oli mulle sallimus.
Itse iskin piistä tulta, 
sytyin, hehkuin tuokion, 
paloi paras laulu multa, 
tässä tuhka tumma on."

(Eino Leino)

(Anteeksi, Eino!)

keskiviikko 2. joulukuuta 2009

Anteeksi, pyyhin läppäriini



Iltasanomien tämän Urpilainen-jutun täytyy olla myynnillisessä tarkoituksessa tehty provokaatio toimitukselta ja toimittajalta; "Niin kiire, että Facebook-päivitykset täytyy hoitaa vessassa."

Juttu tosin kyllä väittää, että Urpilainen itse olisi sellaista kertonut. 

Ei Jutta, ei! Sano, ettei se ole totta! Anna kiireesti lausunto johonkin ja sano, että paskalla vain kävit! 

Muuten tulee väistämättä mieleen, että Jutan jutut nyt ovat vähän sellaisia hutiloiden tuhraantuneita, siitä se vain johtuu. 

Jos Facebookia, niin varmaan työasioitakin? Tuleeko kohta lausunto, että "vähän meni kirjoitus pieleen, kun vatsa oli kuralla?"

Vai peräti niin, että nyt lanseerataan uusi poliittinen termi: "Urpilaisen vessaviestintä", tai pahimmassa tapauksessa jopa "Jutan juosten kustu?"

maanantai 30. marraskuuta 2009

Peskää itse väyrysenne!

(Iltalehti)















Takavuosina pikkupojat ihmettelivät, kun itänaapurin Brezhneviä kuljetettiin Helsingin dementiapäiville  junalla, ja varusmiehet vartioivat rautatien yli kulkevilla silloilla rynnäkkökivääreillä varustautuneina. 

Tuskin ne kuitenkaan olisivat uskaltaneet ampua, jos se olisi yrittänyt karata.

Monien mielessä samaan 70-luvun pysähtyneisyyden aikaan sijoittuva Paavo Väyrynen, on kuvainnollisesti sanoen pudonnut junasta monen monta kertaa, usein jopa jäänyt asemalle. Mutta vain kuvainnollisesti, kun aina erinomainen asiakaspalvelija VR on toiminnassaan huomioinnut Paavon erityistarpeet kiitettävästi.


"Arvoisat erikoisnopean Pendolinojunan matkustajat! Tällä ylimääräisellä pysähdyksellä joudumme vielä hetken odottamaan jälkeenjäänyttä ministeriä, joten järsikää odotellessanne vaikka kynsiänne. Seuraava ylimääräinen pysähdys Ala-Tursulan grillillä! "

sunnuntai 29. marraskuuta 2009

perjantai 27. marraskuuta 2009

Bulgaria, yhteyksien tekijä


 














Monelta jäi varmaan huomaamatta Aamulehden verkkoversiosta vuosisatamme ehkä tärkein uutinen! 

Alieneihin eli ulkoavaruuden örkkeihin on viimein onnistuttu saamaan yhteys. 

Arvelette tietysti, että asialla oli Nasa tai vaikkapa Esko Valtaoja, mutta EI! 

Bulgarian tiedeakatemia nostaa epäilemättä tällä vallankumouksellisella saavutuksellaan itsensä avaruustieteentekijöiden kärkijoukkoon! - He ovat  onnistuneet saamaan yhteyden olentoihin, joita tässä yhteydessä voisi kutsua vaikkapa rahvaanomaisella nimityksellä Ufot.

Harmittavasti uutisesta puuttui, monen muun seikan lisäksi, esimerkiksi yhteydenottoväline. Kun veikkaukseni mukaan Bulgarian tiedeakatemialla tuskin on kovin spesiaaleja välineitä, täytyy kyseessä olla aivan tavallinen kännykkä. 


No mistä ne sen numeron oikein saivat? Minun teki mieleni varmuuden vuoksi kysyä Soneran numerotiedustelusta, mutten kehdannut. 

Sitäpaitsi ulkoavaruuteen soittamisessa on suunnattomat riskit, kuten ainakin itärajalla asuvat tietänevät. 

Voipi ulkoavaruuden puhelu mennä vaikka itänaapurin "puhukaa te, me varastetaan"-operaattorin laskutukseen. Bulgarialaisetkin kun tässä uutisessa kertoivat, etteivät saaneet aivan suoraa yhteyttä.


Ja mistä niistä mahdollisista Ufo-örkkien operaattoreista tietää. Voivat lähettää laskun, jossa vaativat koko maapalloa omakseen kolmenminutinkahdenkymmenensekunnin puhelun perusteella.

Eikä minun sinne avaruuteen olisi muutenkaan kannattanut soittaa, kun en osaa Bulgariaa.




Aamulehden tiedeartikkeli

torstai 26. marraskuuta 2009

Jortsut Jalliksen rysässä



(il.fi)











Ymmärrän toki teitä kulttuuri-ihmisiä, jotka ajattelette, että ei perkele, ei urheilua! 

Toisaalta urheilu on kyllä ihan kivaa alituisesta dopingista huolimatta ja siltikin, vaikka sen pahin synti on jatkuva rutiini ja siitä johtuva tavaton tylsyys.

Tässä nimenomaisessa uutisessa mielenkiinnon herätti turkulaisena profiloituneen Hannu Jortikan sukunimi Jortikka. Siis Jortikka! Hitto tätä suomenkieltä, mutta eikö se tarkoita samaa, kuin Lerssi? Tai Sladdi, Etuveitikka, Riemusauva tai Molo?  


Ei helvetissä, ei se niitä voi tarkoittaa! 

Jortikan Hannu tunnetaan joviaalina, empaattisena, kivana ja hyvyyteen pyrkivänä miehenä, joten luultavasti nimikin tarkoittaa jotain sellaista, kuin Pehmo, Silkkipylly, Lastenystävä tai Möllökkä.


Ei silti välttämättä tiedä jäähokkisarjan viimeisenä majailevalle laumalle hyvää, että tällaisen, voisiko sanoa "pehmiäisen" valitsivat. Kun se niiden johtomies on jo sellainen Jethromainen Jallis.


Jallis, Jallis näytä pallis
Yritä ees kerran, 
näytä hetken verran,
palkkaa joku kallis

Sido kypärä leuan alta
ja anna muille valta

keskiviikko 25. marraskuuta 2009

Rikas pohjoinen - köyhä etelä

Vantaan kaupunki, ruotsiksi Vanda - myös vandaalien kaupungiksi kutsuttu -  on Helsingin vieressä oleva paikkakunta, jossa työttömiä tai muuten köyhiä on enemmän, kuin koko Kainuun maakunnassa. 

Tämä väite pistää tietysti sotkamolaisen äijän parran värisemään ja rään roiskumaan: "ei ne siellä etelässä ymmärrä, miltä se tuntuu, kun chateaubriand filet mignonistakin puolet on petäjäistä!"

Mutta kainuulaiset, ei syytä huoleen! Saatte pitää itsetuntonne keskeisen osan.

Kajaanista on löytynyt todellista köyhyyttä. Tällä kertaa tosin vain talousherrojen päistä.












(kuva:aamulehti.fi)

maanantai 23. marraskuuta 2009

Nöyryys - intohimoni


(il.fi)







Mahdollisesti haaveileva, mutta ainakin salaa kuunteleva, katolinen nunna paljasti Wojtylan Karolin suuren intohimon nöyryyteen. 

Intohimon, joka oli niin suuri, että Karolin täytyi piiskata itsestään synti ja saasta pois. 

Uutinen ei valitettavasti sisältänyt sitä parhainta herkkua, eli videotallennetta paavin itsepiiskaussessiosta, jossa hän suurella äänellä mölisisi: "Kärsi sinä tuhma setä, kärsi! Taas olet sinä Messiaan maanpäällinen sijainen kovasti ollut tuhma!"

Onkohan tuollainen piiskaus peräti joku katoliseen oppiin perustuva velvoite?


Sitä vaan meinaan, että joutuuko se Timo Soini Brysselissä kaljaa juodessaan pohtimaan: "Kestäisköhän perse vielä yhden?" 



perjantai 20. marraskuuta 2009

Melkein, muttei ihan














Herra Paavo Lipponen, nyt ei saa luovuttaa, vaikka ette Euroopan keisariksi, vai mikä se titteli nyt olikaan, päässytkään. 

Me muuthan tämän ajatuksen laadun jo sen syntyessä tiesimme, mutta Teille tämä taitaa olla melkoinen pettymys.


Teidän olisi joka tapauksessa jo etukäteen pitänyt tietää, ettei anna hyvää vaikutelmaa, kun akka blogissaan puolustaa kaasuhankkeitanne. Siis Teidän ja niiden venäläisten. Siitä sai jotenkin sellaisen vaikutelman, ettei valta sen tasosta riippumatta, olisikaan teidän käsissänne.

Teidän kaltaisillanne intellektuelleilla on aina ollut se ongelma, etteivät muut tajua asioita tarkoittamallanne tavalla, ennenkuin joskus aikojen päästä, jos silloinkaan. 

Mutta ettehän Te intellektuelleja muuten olisikaan. 


Jaksamista Teille,  Paavo Lipponen! Teidän osaamisellanne ja taidoillanne varustautunut henkilö löytää aina itselleen sopivaa työtä, noin eläkkeelläkin ollessa. 

Voisitte ruveta näin joulunalusaikana esimerkiksi kynttilänjalaksi.

keskiviikko 18. marraskuuta 2009

VRRROOOOM.....


(iltalehti.fi)










 Muistatteko vielä sen takavuosien lajin, Formula ykköset? Lajin, jonka mahdollinen jännitysmomentti piili siinä kenen autoon vaihdetaan renkaat nopeimmin. 

Nuo yleisöystävälliset kilpailut, joista ei tarvinnut koskaan katsella kuin muutama minutti alusta ja lopusta. 

Luulin, että laji on kaatunut omaan mahdottomuuteensa ja lopetettu, mutta nyt on käynyt ilmi, että se on vielä olemassa ja sitä on edelleenkin voinut seurata joidenkin ns. pimitettyjen kanavien kautta. 

Tällaisen kanavan edustaja uskoo, että laji kuulemma kiinnostaa suomalaisia edelleenkin, vaikka näyttää siltä, ettei tulevana vuonna siinä ole suomalaisia kuskeja muuten kuin mahdollisesti joku Kovanlainen.


Taitaa olla ylioptimistinen kaveri pimitetyssä telkkarissa.



sunnuntai 15. marraskuuta 2009

Kaikkea ne ranskalaiset koittaa


(hs.fi)
















Kohta sitä ranskalaisten mukaan saa: energiaa helposti, halvalla ja haitattomasti. 

Vakavaa tiedettä tai sovelluksia ei saa verrata esimerkiksi uskontoihin. Joku voi sellaisesta vaikka suuttua. 

Mutta: Fuusioreaktoreita!  BUAHHAHHAAHAAHAHAAAAAAAA..... 


Kunhan nyt osaisivat toteuttaa tämän yhden fissiosellaisen Suomeen. (BUAHHAHHAHHAAAHAHAAAA...)

lauantai 14. marraskuuta 2009

Maailmanpolitiikan arkipäivää


(iltalehti.fi)
















Ranskan presidentti myönsi vanhemmalle näyttelijäveteraani Clint Eastwoodille Ranskan kunnialegioonan komentajamerkin. 

Uutisessa ei suoranaisesti mainittu palkitsemisen perusteita, mutta jotenkin näin niiden täytyy mennä: "Kuule Clint, mulle tulee aina kyyneleet silmiin, kun mää katon Likaisesta Harrysta kuinka sää osaat pistää asiat sillee oikeella tavalla järjestykseen."

Eikä kunnian jakaminen täällä meillä liene sen kummempaa. 

Siinä tapauksessa, että linnan juhlat tautisuudesta huolimatta tänäkin vuonna järjestetään, voimme televisiosta katsella, kun presidentillämme on ns. kettingit (Suomen valkoisen ruusun suurristi ketjuroikottimin) kaulassa.

Se sama kunnianosoitus, jonka olemme myöntäneet mm. Hermann Göringille, Erich Honeckerille, Nicolae Ceaucesculle ja Leonid Brezhneville. 

Ugandan Idi Amin jäi aikanaan jostain syystä palkitsematta. Varmaan epähuomiossa...

torstai 12. marraskuuta 2009

tiistai 10. marraskuuta 2009

Omat ja muiden

Keskustapuolueen ja kokoomuksen parissa vielä jaksetaan haikailla vanhojen hyvien aikojen yya-sopimusta ja Neuvostoliittoa. Aikaa jolloin poliitikot saivat tehdä mitä vain ja kaupankäynti hoidettiin kahdenvälisillä valtiosopimuksilla.


Joskus tämä haikailu menee liian pitkälle,kuten nyt kun hallituksen täyte- ja kiintiöministerit Liisa Hyssälä, Paula Risikko ja Anne Holmlund narahtivat reaalisosialismin toteuttamisesta valtion varoilla. 


"Mä otan viäl neljä pigmäkkiä, kaheksan munkkia ja kaks kiloo lakuja."


Juttu iltasanomista

On ilimoja pijjelly!




(HS.fi)




Puolen yön jälkeen Hesarin verkkolehdessä kerrottiin eteläisen Suomen öisen lumen jäävän vähemmäksi, kun jälkeenjääneet iltalehdet vielä lupasivat jo illalla peloiteltua kolmeakymmentä senttiä lunta. 

Mikä sitten on toteutuma; v...stako sen tietää ennenkuin aamulla katsoo ulos ikkunasta.

Ilmatieteen viiden vuorokauden paikkakuntakohtainen säätiedotus on huumorisivusto, joka huhupuheiden mukaan voittaa tarkkuudessaan usein jopa tumman rouvan povauksen ja kahvinporot. 

Ilmatieteen laitoksen paikkakuntakohtainen viiden vuorokauden ennustus

Tätä ei tosin vielä ole pystytty tieteellisesti osoittamaan, kun viiden vuorokauden ennustetut astemäärät ja muut tiedot sivuilla vaihtelevat ajanjakson kuluessa useammin, kuin silmiänsä jaksaa räpyttää.

On niillä kuulemma kuitenkin hienot, huipputehokkaat tietokoneet mallinnukseen...


Kuse sinäkin viuluus, ilmalaitoksen povari!



(JK. klo 10:30 niukka 1cm lunta)

maanantai 9. marraskuuta 2009

Ansiokasta mainontaa

Kierrätyskeskukset, joita joskus sanoma- tai verkkolehdiksi kutsutaan, julkaisivat viikonlopun aikana tällaisen uutisen. Kuva on Iltalehden verkkoversiosta, vaikka kaikesta päätellen alkuperäinen juttu on tässäkin tapauksessa ollut Hesarissa.



Uutinen kertoo todella onnistuneesta mainoksesta, josta saa vaikutelman, että se ytimeenkäyvän rehellisesti kertoo kohteenaan olevasta yrityksestä ja sen arvoista. 

Kiitos mainoksesta, mutta mahdollisesti Verkkokauppa.com olisi muutenkin jäänyt väliin.

lauantai 7. marraskuuta 2009

Hyvyyden puolella, pahuutta vastaan
















Perhearvot ovat tärkeitä tässä yhä kylmemmäksi muuttuvassa, vailla aitoa empaattisuutta ja humaanisuutta olevassa maailmassa. Netistä löytyy sangen mainiot näitä arvoja tukevat sivut, joita miehetkin voivat lukea. Naiset ovatkin epäilemättä lukeneet, kun käyntejä on yli kolme miljoonaa.

http://www.kotiaidit.net/

Valitettavasti sivuja ei jostain syystä ole päivitetty vähään aikaan, mutta toivotaan, että vauhti kiihtyy jatkossa. 


Tässä eräs lainaus sivuilta:
"Jos haluat olla mukana tukemassa muutoksen aikaansaamista, liity jäseneksi. Jotta voisimme käyttää joukkovoimaa painostuskeinona, on tärkeää, että saamme taaksemme jokaisen sellaisen perheen, jossa toivotaan muutoksia."

Onkohan jo moni suunnitellut tai jopa toteuttanut tällaisen muutoksen perheessään?


torstai 5. marraskuuta 2009

Pelko pois, turvallisuus tulee!








 

Keskisuomalainen kertoi laajoja kansalaispiirejä järkyttäneen uutisen, jonka mukaan auton tuulilasiin oli heitetty kivi, joka aiheutti siihen vaurioita! 

Uutinen ei vielä kertonut debriefingiä ja muuta jälkihoitoa traumatisoitumiseen saaneiden määrää, mutta epäilemättä heitä tämänkin tapauksen jälkeen on.


Kansalaiset voivat - ja heidän tulee - varautua ennakolta yhä hurjemmaksi muuttuvan yhteiskunnan kamaluuksiin, joiden vuoksi kukaan tai mikään ei enää ole turvassa. 


Kalterit omakotitalojen ja kerrostalohuoneistojen ikkunoihin, murtohälytinlaitteistot, kulunvalvontajärjestelmä terassin ja paskahuussin oviin sekä turvakamerat makuuhuoneisiin alkavat olla jo lähes välttämättömyys. Puhumattakaan turvahuoneista.
 


Autoa pysäköidessä syrjäiselle paikalle, voi sen huolellisen lukitsemisen jälkeen vielä peittää esimerkiksi kivillä, jolloin rikollisen mahdollisuudet pienenevät entisestään. Suojahaarniskat julkisilla paikoilla liikuttaessa eivät nekään ole enää välttämättä liioittelua.

Tähyilkää iltaisin ja öisin ulos! Koskaan ei tiedä...



tiistai 3. marraskuuta 2009

Vielä koskematon








(Kuva Iltalehden Iltasanomista lainaamasta uutisesta.)




Kyllä meitä nyt helpotti, kun rikoksista vankilaan tuomittu, mutta vankeusvangin statusta ulkomailla välttelevä vankirouva on taas lähtenyt.

Pidin kyllä lompakostani tavallista parempaa huolta, kun kuulin, että joku talousrikoksista tuomittu on liikkeellä. Laitoin sen varmuuden vuoksi aina öisin lukittuun kaappiin, vaikkei siellä mitään rahaa ole. On siellä sentään kirjastokortti ja joitain poonuskortteja.


Tullee rouva sitten taas käymään koskemattomuussuojan turvin, kun oikeutta puidaan jossain rikosasiassa, jossa rouva on syystä tai toisesta asiantuntija. Mutta kyllä rouvan tulisi jo pikkuhiljaa se koskemattomuutensa menettää...

maanantai 2. marraskuuta 2009

Makaaperi maanantai



Rakas päiväkirja! Yritän nyt tänään olla aurinkoinen ja myönteisyyttä täynnä, kun se on ihmiselle hyväksi ja ihokin siitä tulee kauniimmaksi. Tätä ajatellen laitoinkin tähän blogikirjoituksen alkuun söpön pupujussin kuvan. On se suloinen, pusi pusi!


 

Ei, mitä nyt? Mitä helvettiä ne iltalehdet taas kertoo?



Kansanedustaja mennyt elämän jonossa ohi mummojen, rintamamiesveteraanien, raskaanaolevien, orpojen, sokeiden, köyhien ja muiden raskautettujen!


Otti sikainfluenssarokotuksen jonon ohi ja kehuu vielä, että tuli yhteiskunnalle halvemmaksi, kun edestakaiset yhteiskunnan maksamat lentoliput olisi muuten joutunut hankkimaan ja valtio olisi köyhtynyt 1300€. (Paljonkohan uusi kansanedustaja olisi kustantanut?)


Prkle unohtakaa koko juttu! Samaa negatiivista paskaa pukkaa tästä tuutista edelleenkin! Sitäpaitsi tuo söpö pupulainenkin on oikeasti sellainen kuuluisa citykani ja pian kuvan ottamisen jälkeen se kaltattiin ja syötettiin leijonille.




sunnuntai 1. marraskuuta 2009

Keskustatyö tekee vapaaksi

Hallintoneuvos miettivän näköisenä.











Uuden Suomen mukaan hallintoneuvos Lauri Tarasti on keskustapuolueen risteilyllä ehdottanut perustuslakiin pykälää, jonka mukaan äänestäminen tulisi pakolliseksi.

Uutinen ei kerro, onko kukaan risteilylle osallistuvista uskaltanut tässä vaiheessa ehdottaa pykälää, jonka mukaan pakolliseksi muuttuisi nimenomaan kepun äänestäminen.

Aiemmin risteilyltä raportoitiin supertähti Mikko Alatalon esiintyneen kuudelle fanilleen. Konserttiyleisön mahdollisesta hysteriasta tai kalsareiden lavalle heittämisestä toimittajat eivät ole kertoneet. Harmittaa ettei ollut mahdollisuutta olla kuuntelemassa.

Vaikuttaminen vaikuttaa vaikulta

Minä kiroitan nyt, kun mulla on jo pitkään ollut syrämessä semmonen raskas tunto ja päässä painostava ajatus, että paskat ne kansanedustajat oikeasti mitään töitä tekee.

Paitsi se eduskunnan ahkerin kaveri, joka ryhtyi urheilukerhon tilintarkastajaksi.

Yksi edustajista tiettävästi sairastui ylirasitukseen, mutta siltäkin olisi vältytty, jos joku olisi heti reilusti selittänyt talon tavat. "Näin tää läsnäolonappula teipataan pohjaan ja kato tota puhemiestä. Huomaksä, ettei sekään ole oikea, vaan vanerilla tuettu, vakavan näköinen pahvisale."

Lait tulevat EU:sta ja virkamiehet, sun muut asiantuntijat ne täällä olosuhteisiin kirjoittavat. Kansanedustajat sitten, etenkin jos kamerat ovat paikalla, isossa salissa lakia hiovat: nappi vai neppari, nappi vai neppari! Porukan populisti vielä heittää väliin: "eiks kuitenkin vetoketju olis enemmän nykyaikaa?"

Ymmärrän kyllä, että varsinainen kahvin ja pullan suurkulutus tapahtuu valiokunnissa, joissa keskustelukin olisi kansalaisille kiinnostavampaa: "Kyllä meidän pitää silta saada Käräsbyhyn ja neppari lakiin! Ehdottomasti neppari!" ja "meirän pitää saada runsaasti tienparannusta kotoseurulle ja nappi lakiin! Ehdottomasti nappi!"

Lopputuloksena sitten toinen saa sillan Käräsbyhyn ja toinen runsaasti tienparannusta. Ja käsiteltävään lakiin tulevat kaikki aikaansaadut tarkennukset: nappi, neppari ja vetoketju.



Siksikin minä nyt kiroitan, että tympii kansaa edustavien ylimielisyys ja mistään piittaamattomuus. Välillä on vaikea sulattaa, kun edustajien äidit, sukulaiset ja kannattajat vielä kehuvat: "Kattokaa nyt mitä siitä vastenmielisen oloisesta lapsesta on tullu! Ette tainneet uskoa ja luottaa, vai? Siitäs saitte!"

Voitaisiin nyt yhteisesti sopia, ettei kukaan maksa niiden lentolippuja takaisin, kun ne jollain maailman lentokentällä ruikuttavat, koska: yhteistyö on voimaa ja yhteiskunnallisiin asioihin vaikuttaminen on kansalaisvelvollisuus!

torstai 29. lokakuuta 2009

Putkaa, linnaa ja vankeutta. Ja paljo!


(Iltalehti.fi)












Rötösherra- ja rouvajahti on toden teolla alkanut! Pitää ne saada tuomiolle, ne jotka ovat meidän oikeudentajuamme koetelleet!


Tyhmyyttä se vain on, jos kysyy mitä väliä sillä on kumpi rouvista rahat sai, kun yhdessä olivat sopineet. 

Sehän on selvä, ettei lakikirjaan saa pyyhkiä persettään! Ja jos saakin, niin ei sellaisesta kansalaiselle mitään hyvää seuraa. Voi tulla vaikka ihottumaa ja pukamia. Älkää tehkö sellaista, Serla on parempaa.

Taloustieteen Nobel ?










 (aamulehti.fi)

Tarvitaan vain luovuutta, innovatiivisuutta ja innovatiivisen luovaa rohkeutta!

Nerokkaimmat ideat tuntuvat joskus jälkikäteen suorastaan äärimmäisen yksinkertaisilta,ehkäpä tyhmempien mielestä jopa vähämielisiltä, kuten tämäkin; alennetaan tasapuolisesti kaikkien palkkoja 30 prosenttia ja Suomi nousee taantumasta.


Idean kehitti Satmatic Oy:n toimitusjohtaja. Toimitusjohtaja Simo Puustelli, joka on Satmaticin Simo Puustelli.


Moninaiset ovat maailman talousviisaat, moninaiset ovat talousteoriat, mutta keinon nostaa Suomi taantumasta keksi Simo Puustelli, Satmaticin Simo Puustelli.


Harvard itkee, Cambridge ja Oxford ovat suunniltaan."Ihan on huulilla, se tulee sieltä...se tulee.. ei prk ei tule, en pysty ymmärtämään." Eivätkä pystyneet!

Ainekset pätevään talousteoriaan lamasta nousemiseksi on keksinyt se mies Suomesta, Ulvilasta ja Satmaticilta.
 


Seuraavan taloustieteen Nobelin kohtalo on käytännössä ratkaistu. Kolmekymmentä prosenttia pois ja lujasti töitä...tasapuolisesti.

sunnuntai 25. lokakuuta 2009

Luottamuskerjäläiset

(Kuva:IL.fi)







Helsingin Arkadianmäellä sijaitsevaan eduskuntarakennukseen majoittuneet kerjäläiset eivät vielä tässä vaiheessa saa häätöä. 

Viranomaiset ovat katsoneet, että kerjuutoiminta on juuri nyt kohtuullisesti aisoissa, eikä toiminnassa uskota olevan suurempaa aktivoitumista luvassa ennen seuraavien vaalien alusaikaa.

"Jossainhan niidenkin täytyy olla lämpimässä, kun talvikin on tulossa" sanoo nimettömänä pysyttelevä komisario. 

"Jonkun verran valituksia on tullut toreilla tapahtuvasta, kovaäänisten välityksellä suoritettavasta häiritsemisestä, mutta en pitäisi sitä suurena ongelmana", kertoo komisario. 


"Jos suoranaista hihaan kiinnikäymistä tai kulkemisen estämistä tapahtuu, pitää asiasta tehdä ilmoitus poliisille. Silloinkaan kansanedustajaa ei missään tapauksessa saa tirvaista", varoittaa komisario kansalaisia. 


Komisario ei halunnut ottaa kantaa mahdolliseen puhelimitse tapahtuvaan matkalippujen tai muiden hyödykkeiden kerjäämiseen.

perjantai 23. lokakuuta 2009

Henkistyin portaissa

Tänään tajusin,että kaikki on minusta itsestäni kiinni. Elämä menee hukkaan jos sen käyttää vain elämiseen. Pitää olla jotain enemmän, jotain suurempaa, jotain jonka voi saavuttaa vain posetiivisella asenteella, joka nostaa ihmisen aina vain uusille tasoille, kunnes kokee upean valaistumisen. 



Kielteinen ihminen näkee edessään puoliksi tyhjän viinalasin, kun posetiivisen elämänasenteen omaksunut juo lasin tyhjäksi ja tilaa uuden tilalle. Ihmisen oppiessa aidon myönteisyyden, pystyy hän kolmenkymmenen uhrautuvan vuoden jälkeen saatujen potkujenkin johdosta toteamaan: "Kiitos, että sain olla näinkin kauan."


Jatkuva kasvu ei ole vain talouselämän termi, vaan ihanteellisessa tapauksessa käsitteen pystyy ottamaan käyttöön myös omassa elämässään. 

"Olen työnarkomaani ja paneudun kaikkeen tekemääni satakymmenenprosenttisesti."  Tämän syvällisen ja loppuun asti mietityn lauseen sisältöä soisi jokaisen pohtivan.  Ihmistä kuluttavan negatiivisuuden tunnistat itsessäsi, jos luulet sen tarkoittavan samaa kuin: "Olen riippuvaisuuksiin taipuvainen persoona, jolla on ongelmia alkeellisen matematiikan kanssa." 

Kohti uutta henkistä kasvua, kohti uutta ihmisyyttä! Suhdanteista huolimatta osastomme tulee yltää tässä kvartaalissa neljän prosentin kasvuun...

keskiviikko 21. lokakuuta 2009

Matti harrastelijoiden kukkarossa

"Onks se täs maailmas joku rikos, et luottaa toiseen ihmiseen?"
- Ent. urheilukerhon puheenjohtaja Matti Saarinen A-studiossa 21.10.2009 
 
"Me emme tienneet."
- Jotkut joskus jossain

"Muistikuvani olivat epäselviä"
- Joku joskus jossain




"Mä en voinu tehä läksyjä, ku koira söi mun kirjan"
- pikku-Kalle


1960-luvulla eduskunnan taloudenhoitaja Björn Feiring jätti lakisääteiset tilittämättä valtiolle. Hänen hallitsemiinsa eduskunnan kassaholveihin kertyi laitonta rahaa pyöreät "roopeankanholvin verran."

Joidenkin aikalaisten lehtitietojen mukaan Feiring veteli rahoja alas vessanpöntöstä, kun tilanne kävi kuumaksi. 


Feiringin ajoista on vain reilu 40 vuotta, joka on hyvin lyhyt aika ihmisen tai kansanedustajan evoluutiossa. Eikä varsinainen evoluutioteoria taida organisaatioita edes koskea.


Tässä tätä päivää koskevassa urheilukerhon tapauksessa ei ole tietenkään suoraan eduskunnasta kysymys, vaan sen "päiväkerhotoiminnasta", jonka asema näyttäisi olevan epäselvä. 

Taitaa olla hölmöä olettaa, että siihen sovellettaisiin joitain "aikuistenoikeesti"-juttuja. 

maanantai 19. lokakuuta 2009

Virikkeetön ja väritön lapsuus














Kansakoulun(vastaa nykyistä peruskoulua) luokkakuva 1970-luvun alusta. Kuva on mustavalkoinen, sillä värit keksittiin vasta joskus 80-luvun puolivälin jälkeen.


Oppilasaines on kuvassa silmiinpistävän vanhaa, koska luokallejääminen oli yleistä, väestön nykyistä heikomman henkisen kehityksen vuoksi. Tämän tärkeimmäksi syyksi tutkimukset ovat yksiselitteisesti osoittaneet sähköisten viestintävälineiden puuttumisen.

Nykyään ei voida tajuta niitä vaurioita, joita irc-gallerian,irc:n,  suomi24:n ja reaaliaikaisen tissikuvauutisoinnin puuttuminen aiheutti nuoressa mielessä!

Televisiossa oli vain puolitoista kanavaa, joista tuli vaan jotain ihme televisioteatterin esityksiä. Ei puhettakaan tärkeimmistä 4D- tai Discovery-kanavan dokumenteista. Tietokoneesta ei oltu kuultukaan, saati KÄNNYKÄSTÄ!

Ei voinut soittaa edes kriittisellä hetkellä: "Mä oon ny tääl kaupas, pitiks mun tuoda tomaatteja vai kurkkuja?" tai "tuunks mä nyt vai sit, vai sättäillänkö?"

Kaikkein pahimpana tuossa öljytuikkujen ajassa voi pitää juuri kommunikointimahdollisuuksien puuttumista. Kun ei ollut tekstiviestejä, chatteja sun muita, joutui välillä kohtamaan ihmisiä jopa silmästä silmään. Jokainen ymmärtää halutessaan, että sellaisista traumoista ei selvitä hetkessä. Voi prkle, missä mun lääkkeet on...

sunnuntai 18. lokakuuta 2009

Veret seisauttava totaalisuus


 





Mi-minä ja puolue ja e-etenkin minä, olemme nyt v-va-vahvempia kuin koskaan, e-eivätkä vi-viimeaikaiset tapahtumat ole olleet meidän Stalingradimme. M-minä jatkan ikuisesti ja se-seuraavissa vaaleissa me tulemme saamaan ennennennennäkemättömän vo-voiton! 

Niinpä m-minä kysyn teiltä keskustan kannattajat: ha-haluatteko te totaalisia vaaleja, joista otamme voiton tavalla, jota ei ole ennen nähty?

- Ei myö tiijjetä!

M-minä kysyn teiltä keskustalaiset uudelleen. Haluatteko ennennäkemättömän vaalivoiton, vaikka se veisi politiikan k-kokonaan u-uudelle tasolle?

- Puhu kovempoo, eij kuulu!

Olemme viemässä maalaisliittolaisuuden sellaiseen e-ennenäkemättömään tota-totaaliseen v-voittoon, että...

- On se Matti vahava johtaja, mutta ku ei sen piiperryksestä kuule mittään. Myyväänkö   tiällä nisuva ja kahveeta vai ollaanko myö säätijjöity sekkii?

torstai 15. lokakuuta 2009

Vähempiosaiset








(uusisuomi.fi)

Ainakin kepulaisten 70-luvun hankkija-lippalakin käyttöpakko tulee laista vanhentuneena ja ajastaan jälkeen jääneenä poistaa. Kyseisiä lippalakkkeja on nykyään vaikea saada, kun valmistus loppui jo aikaa sitten!

Suuri puhallus


(HS.fi)









"No ei näillä kolikoilla niin merkitystä, nehän menee hyväntekeväisyyteen..."

Mutta eihän se niin ole. Viimeaikaisten tietojen perusteella laitat rahasi pahantekeväisyyteen. Hyvää tarkoittava hölmö...

Raha-automaattiyhdityksellä ei perusteettoman monopoliasemansa vuoksi ole kuitenkaan toistaiseksi mitään hätää. 

Voisikohan RAY:n tukemisen varmuuden vuoksi kuitenkin säätää jokaiselle kansalaiselle pakolliseksi jollain veroluonteisella maksulla?

tiistai 13. lokakuuta 2009

Alatalo salissa


 Mikko Alatalo 










Keskeytet. yhdyntä-nimisestä yhtyeestä ponkaissut Mikko Alatalo on päässyt pitkälle. Hän on päässyt Suomen valtiopäiväedustajien armoitettuun, mutta turhan suurilukuiseen joukkoon.

Mikkoa ei missään tapauksessa pidä erehtyä luulemaan pelkäksi julkkisedustajaksi, sillä hän on tullut tunnetuksi voimakkaista kannanotoistaan maaseudun ja sen väestön puolesta.

Uuninpankopoikia ja maalaisisäntiä hän on patistanut huolehtimaan intiimihygieniastaan kertomalla maalaisen olevan hyvä käyttää deodoranttia, koska se on hauskaa. 

Samojen ryhmien liikalihavuutta vastaan hän on taistellut argumentilla: trikoo-pukine näyttää rumalta isokokoisen ihmisen yllä. Myös alkoholismin vastaiseen työhön hän on osallistunut heläyttämällä heleällä tytön äänellään: "Sähän haisetkin viinalle."

Kaiken aikaa Alatalo on toiminut myös muusikkona. Valtiopäiväedustajan nyt jo toista kautta jatkuva työ ei ole sitä häirinnyt, koska levyjä on pukannut tappavaan tahtiin. 

Tähän mennessä suurimman sävelteoksensa "Puuhamaa" hän kuitenkin teki jo aikaa sitten, vielä haaveillessaan paikasta kansakunnan kerman joukossa. Teoksen sanoituksessa, jota sävelkulku hienosti myötäilee, hän viiltävän analyyttisesti tarkastelee parlamentin toimintaa: "...se on jännä paikka, siellä vietät koko päivän iloisen."


Etelän herralla tukka pystyssä


 Takki auki lupaavaan tulevaisuuteen.









Kansanedustaja A. Kaikkonen kertoo sivuillaan olevansa "jämäkkä päättäjä." Luonnehdintaa voi pitää harvinaisen rehellisenä, kun on käynyt ilmi että hän naputtelee nuijalla kokoukset jopa viidessä minutissa, vaikka ammattimiehiltä vastaavaan kuluu monta tuntia.

 Ylioppilas Kaikkonen tuli suurelle yleisölle tunnetuksi omituisesta ja kankeasta liikkumisestaan, josta hän jonkin tahon organisoiman kampanjan avulla sai liikanimen "kanki-Kaikkonen", vaikka nähdyn perusteella luontevampaa olisi ollut puhua vaikkapa Tuusulan zombista. 

Tällainen lempinimi ei olisi ollut lainkaan ilkeämpi tai huonompi kuin "kanki" ja sitä olisi puolue kannattajakuntineen voinut paremmin hyödyntää; "Tuusulan zombi syö vain kotimaista lihaa."

 Tiedonhakumielessä ensin hieman ihmettelee Kaikkosen kotisivujen ja Wikipedian hänestä antamien kuvien näkökulma-eroavaisuuksia, mutta tähän on selityksensä. Kotisivuilta aukeaa nimittäin mahdollisuus liittyä "kankitiimiin", jolla on etuoikeus saada spesiaalia informaatiota valtiomies Kaikkosesta. 

Tästä kankitiimin informaatiosta ei nyt ole saatavissa tarkempaa luonnehdintaa, kun päätin vielä tällä erää olla liittymättä. 

Suosittelen kuitenkin liitymistä asiasta kiinnostuneille, sillä siellä saattaa hyvin olla esimerkiksi yksityiskohtaisia tietoja hänen Vanhasen 69-tuttavuuden kanssa käymistään viestittelyistä, tai siitä miten rahavirrat käännetään kotiinpäin.

Ettei kenellekään vahingossakaan jäisi kielteistä kuvaa Kaikkosesta, on syytä mainita hänen suuri saavutuksensa, joka sekin kerrotaan kotisivuilla. Kaikkonen on tänä vuonna saanut Nuori toimija-mitalin työstään nuorten hyväksi! Pistää meidät kyynikot hiljaisiksi. Onnittelut.

perjantai 9. lokakuuta 2009

Lääkärit ilman rusketusrajoja

(HS.fi)








Selväähän se on, ettei maallikko pysty ymmärtämään lääketiedettä samalla lailla kuin koulutuksen saanut tiedettä harjoittava. Sitäpaitsi potilas oli mennyt valittamaan rintakipua, joten on se tutkittava. Eikä sisäänpäin kääntynyttä nänniä kukaan menisi seksuaalisessa mielessä imemään...

Viiniä! Malja marttyyreille


(Iltalehti.fi)









Kansanedustaja Matti Saarisella on nyt paha olla. Hän laiminlöi tehtävänsä tilintarkastajana, kaveri huomasi sen ja käytti hyväkseen. On niin paljon erilaisia hommia kansanedustajan tehtävässä, ettei kaikkia firaabeleja millään ehdi hoitamaan. 

 Onneksi tässä ei ole kyseessä vanhan hokeman "minkälainen pomo, sellaiset alaiset"-mukaisesta tilanteesta!

Eiköhän nyt kuitenkin joukolla osoiteta tukemme kärsineelle ja inhimillisyytensä osoittaneelle ihmiselle. Mieshän tämän mukaan vaikuttaisi olevan aivan samanlainen kuin me muutkin; laiska paska, joka hoitaa työnsä puhumalla ja jättää varsinaisen tekemisen muille.


Toveri Saarinen eroaa Iltalehden mukaan vain eduskunnan tilintarkastajien puheenjohtajan tehtävästä. Iloksemme hän jatkaa kansanedustajana. 


Toveri Saarinen! Jatka pystypäin kansanedustajan tehtävääsi. Kun on luottamustehtävään valittu niin luottamus on ansaittu. Ei meitä kansalaisia enää pysty hätkäyttämään, kyllä tämäkin unohtuu. Anna palaa! Vaaleihin on vielä turvallisen paljon aikaa.


Nyt vain kaikki kansanedustajat ahkerasti ja uhrautuen tekemään töitä "politiikan uskottavuuden ylläpitämiseksi."

torstai 8. lokakuuta 2009

Mielevä hidalgo Don Paavo de la Manchan perintö

Kauan aikaa sitten eduskunnassa:
- Nyt pitäis saada viiniä - ja paljon! Kansanedustajat haluaa dokata.
- Herra puhemies, tässä alkon listassa olisi monia sangen laadukkaita...
- EI Helvetissä, sen pitää olla sitä kuuluisaa Suntströmmin Tzsardonneeta. Mä taidankin itse lähteä hakemaan sitä Etelä- Afrikasta.

-------
Miks tää viini maksaa jotain kuuskyt euroo pullo ja sitä on noin älyttömän paljon?
 Älä nyt hulluja kysele! Sehän on sitä kuuluisaa ja aitoa Sundströmin tuottamaa, eikä mitään Alkon litkuja.
--------

Miksi tuo Don Paavo chardonnay de la Macha noita tuulimyllyjä jahtaa?
Normaalisti se on kyllä paljon jähmeämpi, mutta nyt se on tainnut ottaa liikaa ehtaa Sundströmin ilolientä.
--------

Mikä siinä viinin hankkimisessa meni pieleen, kun itse lainsäädäntöelimen puhemies Paavo Lipponen ja huippujuristi Zacharias Sundströn tekivät kauppa-aktin juottaakseen kansanedustajia?

No niiden olisi pitänyt kysyä joltain, joka tuntee vähän lainsäädäntöä ja säännöksiä.

--------

Eduskunnassa tänään:
Millähän me saataisiin pois kanista ne Paavo Manchalaisen ostamat juomat? 
- Hei, nyt mä tiedän! Kysytään pääministeriltä voisiko ne pullot säätiöidä! 
Se osaa nää hommat. Voisi sitten laittaa vaikka säätiön tarkoituksen olevan nuorison juottaminen humalaan...

--------


Tämä ei ole sitä kuuluisaa Sundströmin aitoa ja ehtaa, vaan takavuosien suosikkijuomaa Carilloa, jonka jälkimaku oli viipyilevän voimakas ja laatunsa mukaisesti katkera.