tiistai 28. syyskuuta 2010

Tasamaan tallaaja(t)















Tiistain Iltasanomien lyhyessä lukijakommentissa Esko Helle ampui alas entisen Matti Vanhasen haastattelussa antaman lausuman. Entinen Matti sanoi "...en jää eduskuntaan roikkumaan. Millään työpaikalla ei ole hyvä se, että vanha pomo jää samaan yhteisöön jakamaan neuvoja..."

Hän piti ja pitää kansanedustajan työtä pelkkänä roikkumisena.


Vakavampi on lausuman toinen virhe. Entinen Matti on luullut olevansa pääministerinä eduskunnan pomo. Mitä tuohon sanoisi? Suositeltavaa olisi jonkun asiansa osaavan tiedemiehen suorittaa mittanauhatutkimuksia entisestä pääministeristä. 


Esko Helle käytti kirjoituksessaan toisenlaista kieltä.


Tämän päivän lehdissä oli sitävastoin hyviä uutisia. Kansanedustajat saavat kahdessa erässä yhteensä kahdeksan prosentin korotuksen palkkoihinsa. Kun kyseessä tietenkin ovat tasapuolisesti kaikkien valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden edustajat, on selvää että tällä luotiin pohja kaikkien alojen palkkaneuvotteluille - ainakin seuraavaan kesään saakka.
 




(Ylempi kuva Da Vinci: Jussi väärinpäin, alemmassa Iltalehden kysely) 

maanantai 27. syyskuuta 2010

Vaalit ja karnevaalit


















Anteeksi kapteeni, anteeksi, mutta minua pelottaa tämä merenkäynti  ja jatkuvat partaan yli käyvät aallot! - Jos me nyt uppoamme, kuinka kaukana on maa, ja kuinka keskustapuolueen käy??

Älkää olko huolissanne, tukevaan maahan on matkaa vain noin kilometrin verran.


Aijjaa, sehän kuulostaa ihan hyvältä. Missä suunnassa se on?

Suoraan alaspäin!

sunnuntai 26. syyskuuta 2010

Siellä kaikilla oli niin mukavaa



Suomen johtava hallituspuolue kävi vaaliristeilyllä, varmistamassa eduskuntavaalien vaalikrapulan etukäteen.

Toisin kuin muita puolueita, keskustapuoluetta johtaa puoluesihteeri; puoluesihteeri Laaninen. 

Siinä ei ole ihmettelemistä, samanlainen tilanne oli mm. entisessä Neuvostoliitossa. Myös siellä puoluesihteeri oli ehdoton hallitsija, keskustapuolueen puheenjohtajaa vastannut presidentti vain sukankuluttaja. 


Sukankuluttajana keskustapuolueessa toimii Mari Kivitalo, mutta hänet on ehkä tarkoituksella pidetty pimennossa, eikä tarkkoja tietoja hänestä ole julkisuuteen tihkunut.


Vielä vuosi sitten keskustan johdossa oli Arto Meritalo, mutta ns. puhtaan pöydän vallankumouksen jälkeen  häntä oli nyt kielletty ehdottomasti tulemasta mukaan laivalle. Meritalon avustajana toimineen Matti Vanhatalon viimeisimmistä vaiheista ei myöskään ole tietoja saatavissa, puolueen piirijärjestöjen edustajat eivät kysyttäessä häntä enää muistaneet.


Virallisen puolueartistin ominaisuudessa jo pitkään toimineen Mikko Alatalon asema sitävastoin tuntuu vain vankistuneen. Alatalo on asemaansa luonut mm. esiintymällä eduskunnan täysistuntojen televisioinneissa jämptin ja ryhdikkään oloisena. Unohtumattomia ovat olleet myös monet hänen sävellyksistään, kuten esimerkiksi monet niistä.

Täysin pois suljettuna ei voine pitää, etteikö tulevaisuudessa puolueen johdossa toimisi kaksikko Mikko Alatalo ja Juha Mieto.

(Kuva: Matti Matikainen/ Iltalehti)

lauantai 25. syyskuuta 2010

Some more




Child as he was, he was desperate with hunger, and reckless with misery. He rose from the table; and advancing to the master, basin and spoon in hand, said: somewhat alarmed at his own temerity: 
 
'Please, sir, I want some more.' 

The master was a fat, healthy man; but he turned very pale. He gazed in stupefied astonishment on the small rebel for some seconds, and then clung for support to the copper. The assistants were paralysed with wonder; the boys with fear. 

'What!' said the master at length, in a faint voice. 

'Please, sir,' replied Oliver, 'I want some more.'

The master aimed a blow at Oliver's head with the ladle; pinioned him in his arm; and shrieked aloud for the beadle. 

The board were sitting in solemn conclave, when Mr. Bumble rushed into the room in great excitement, and addressing the gentleman in the high chair, said,
'Mr. Limbkins, I beg your pardon, sir! Oliver Twist has asked for more!' 

(Charles Dickens: Oliver Twist)








Linkit:

Iltalehti: Kuningatar yritti

perjantai 24. syyskuuta 2010

te...hätätiedote...hätätiedote...hätätiedote...hätätiedote...hätätiedote...hätätiedote...


















Yhdysvaltojen Frenchtownin poliisi varoittaa mustakarhuja alueella asuvasta naisesta, joka saattaa olla vaarallinen. Poliisi kehoittaa kaikkia mustakarhuja  olemaan liikkumatta kaupungin alueella - se ei välttämättä pysty turvaamaan niiden henkeä, jos kohtaavat kesäkurpitsalla aseistautuneen naisen.


Naisen lopettamiseen ei poliisin mukaan ryhdytä.


(tekstikuva hs.fi, kesäkurpitsa: kasvikset.fi)

Linkki hesarin juttuun: hs.fi   

torstai 23. syyskuuta 2010

Takapihalla





























Tota,  sitten kun mä meen sinne, niin saanko mä avaimen, vai onko siellä joku sihteeri avaamassa?

Juu tottakai saat avaimen, mut mä kyl luulen, ettei sitä välttämättä tarvita. Siirrät vaan niitä roskapusseja vähän sivummalle ja jos siin on viel joku pönkkä, niin sit se. 

---

Nyt mä tota muistan, etten mä tiennyt mitään erostani ennenkuin ilmoitin siitä julkisesti. Kun ne lehtimiehet aina kyselee kaikenlaista, niin mä ajattelin, ett kerrankin sanon jotain muuta kuin: minulla ei ole  muistikuvaa! - Vahingossa sitten lipsahti...













(kuva tiistain Iltalehdestä/ Matti Matikainen)

maanantai 20. syyskuuta 2010

Selvä tapaus





Itä-Uudenmaan poliisi epäilee syylllistä.

 - No ei, ei se ollu yhtään Niinistön näköinen, pikemminkin niinku Lipponen! Niin justiinsa,  tai ainaki niinku joku EU:n puheenjohtaja, tai mitä niitä on. Mersulla se kuiteski ajeli...tai semmosella isolla autolla.
- Hmphh, ai vielä mersulla...tapaus vaikuttaa selvitetyltä, José Manuelillahan on siinä kuvassa se outo sädekehä, niinku se yrittäis esittää jotain.  Pojat, ettikääs mulle sen tiedot!

(kuva: hs.fi: Poliisi etsii...)

lauantai 18. syyskuuta 2010

Kerjäläisooppera


Anne, Holmlundin Anne, sisäministeri, kansanedustaja, merkonomi, sanoi televisiossa, että kerjäämisestä pitää päästä eroon. Hyvä Anne, tuo on ensimmäinen askel; tunnustaa ongelma rehellisesti ja tehdä vakaa päätös.

Mahdoton tietää, Anne, mitä kaikkea on tapahtunut, onko niin että kerjääminen on mielessäsi noussut jo elämää suuremmaksi painajaiseksi; Ei, ei, ei, näin ei voi enää tehdä, vaalit taas tulossa, mutta niitähän on aina. Tärkeää on nyt päästä eroon tästä kammottavasta tavasta ja addiktiosta!

Tiedossa on, että jotkut kerjäläisistä ovat toiminnallaan jo riskistyneet niin, että täytyy  puhua riskienhallinnasta. Kansalaisten enemmistö toivoo ongelmassa kovien otteiden käyttöön ottamista.

(kuva:iltalehti.fi)

torstai 16. syyskuuta 2010

Tunnelmointia

En sano, enkä väitä, mutta tässä  Sam Cooke kertoo  kahlevangeista. Jaa että tuollaista ääntä pitävät...

tiistai 14. syyskuuta 2010

Laanisen klaani




















Rainer Friman sai kenkää keskustapuoluelaisen Suomenmaa-lehden kolumnistin hommista. Hyvä Rainer, onnittelut,  mitä sinä ylipäätään teit niiden mollojen umpiluiden lehdessä!?

Keskusta on nyt uudistunut, ja se tarkoittaa entistä vanhoillisempaa ojan pohjien nostalgiaa, sekä puolueen keskuskomitean puoluesihteeri Timo Laanisen sanoilla ja kielellä hyväilyä. 

Ja Johanna Korhosen saatanallisia säkeitä, vanhoillisia kuin vanha saapas. Mikko Alalatalon lauluja, jotka jo syntyessään saivat nielun oksennusreaktion pelaamaan lääkäreitä tyydyttävästi. "Mä maalaispoika oon, ja pistän teutoranttia kainaloon" ja "Mä oon suhteettoman kaunis mies, en mikään laihanruipelo paskapää!"


Korhosen ja Alatalon eksistenssillä on silti tarkoituksensa. Korhosen en muista, mutta Alatalolla se on eduskunnan täysistunnossa oleminen aina televisiointipäivinä.

Santeri Alkion sanottiin kannattaneen punaisten vankien orjiksi myymistä.

Perinteiden mukaan.

keskiviikko 8. syyskuuta 2010

Mustat autot kurat lennättää

Kaarina Hazard kirjoitti Iltalehden blogiinsa hienon kirjoituksen "Porttari". Kolumni ilmestyi tämän päivän Iltalehdessä, nettiin tulee ilmeisesti päivien viiveellä.

Hazard kirjoitti: keskustapuolue on mielikuvissamme hämäräliikemiesten kanssa veljeilevä, puolirikollinen, vaalirahaa kähmivä poppoo, joka housuun paskottuaan tunkee kalsarinsa ensi tilaisuuden tullessa lähimpään kaappiin ja sitten hokee, ettei täällä mikään haise.

Hazardin mielikuvan suhteen olen kuitenkin ehdottomasti eri mieltä.

Kepulainen argumentoi: ite haiset, ite oot - eikä se niitä kalsareita mihinkään kaappiin tunge, vaan suihkuttaa deodoranttia.


Puhdas pöytä, valkoinen perintöliina, pöydän keskellä kolmekymmentä senttiä pitkä ihmisen uloste. Ympärillä lumoutuneen ääneti sitä toljottava suuaukisten joukko. Hiljaisuuden katkaisee römäkkä ääni: Eiks muuton oo hiano pellavaliina!

Siellä, missä pääministereitä tehdään, siellä missä sydänystävä, Arto Merisalo, on unohdettu. 

Pietarikin kielsi Jeesuksen kolmesti.

















(kuvituskuva ei millään tavalla liity kirjoitukseen)


Lisäys 10.9. Kaarina Hazardin kolumni Iltalehdessä: Porttari

sunnuntai 5. syyskuuta 2010

Syyslehdet



Iso-Britannian entinen pääministeri huvitti itseään kehumalla kirjakkeessaan Ahtisaaren vaatimattomuutta. Jotain rotia Tony, minä kun taannoin hekottelin televisiosta tulleelle englantilaiselle satiirille, jossa pistivät sinut linnaan. Eikä se ollut kuninkaanlinna. 

Suomen entistä pääministeriä, sitä jonka nimeä en muista, Blair kehui rivien välissä kotikokkaamisen mestariksi. Olemme otetut, sanoi kuningatar hääyönään.


Tuota Suomen entistä pääministeriä täytyy  kehua uhrautuvasta työstä uudelle työnantajalleen. Perheyrittäjä parhaasta päästä, yrittää perustaa perheen - edes pikaisen - lähes jokaisen vastaantulevan naisen kanssa. Kuuluu joku nainen jopa kehuneen: "hänen rakkautensa on sähköistä!"

Iltalehdet ilakoivat jonkun kansanedustajan ajavan torstaisin taksilla Helsingin Kallioon käyttääkseen prostituutin palveluksia: "Sano, et mä oon hyvä, mut anna silti piiskaa!" - Loppu kansanedustajien taksimatkoihin vuosittain lahjoittamistamme sadoistatuhansista euroista kuluukin tiettävästi turhemmin.

Entisen presidentin lopullisesta kuolemasta tuli kuluneeksi 24 vuotta. Lehdet ovat asian huomioineet ja ensi vuonna juhlitaan kaiketi kahta kauheammin. Valtion kirkko voisi viimeistään ensi vuonna vuosipäivää kunnioittaa, järjestämällä Hietaniemeen tilaisuuksia, joissa sankari kaivettaisiin esiin ja haudattaisiin uudelleen. Yleisön tempautuessa mukaan, arkkua voitaisiin nostaa ja laskea uudelleen, kunnes suosionosoitukset hiljalleen vaimenisivat.

Ensin täytyisi tietysti tehdä jotain sille valtavalle paadelle, joka haudalle tuotiin vielä edesmenon aikaan  vallinneen ylösnousemuksen pelon vuoksi.

Piispa voisi tilaisuudessa puhua: Niin on Kekkonen Suomea rakastanut, että antoi sille peräti kaksi poikaa, joista toinen antoi puolestaan Puolassa kaikkensa.