lauantai 28. huhtikuuta 2012

Yksityislöytävä




En kirjoita, mutta jos kirjoittaisin kirjan, se olisi dekkari. 

Chandlerin tapainen kovaksi keitetty, Sariolaakin plagioisin mitään häpeämättä.


Sankari olisi yksityislöytävä Talvivaara, Pekka Talvivaara.


Kehityskertomus siitä täytyisi tehdä, omaperäisyyttä saisi kun kehityskertomuksen rakentaisi väärinpäin.

Alussa lukija ajattelisi: "just näin asiat ovat, näin se menee, ihan kuin oikeassa elämässä! "

Sitten pikkuhiljaa hivuttaisin mukaan kaikenlaisia älyttömyyksiä, lukija alkaisi epäröimään: "Mitä ihmettä...?"  Paskaa pruuttaisi pikkuhiljaa joka tuutista joka paikkaan, niin sanoakseni.


 Ne lukijat, jotka jaksaisivat loppuun asti, ihan vain nähdäkseen tuleeko tolkkua, parkuisivat lopulta: "Ei saat..na, mitä vi...ua tämä oikein on, eihän tässä ole mitään järkeä!?"

perjantai 27. huhtikuuta 2012

Valikoimatta sieltä täältä













Onks tukka hyvin, näkyyks kello, kysyttiin ennen.

Ennen sekin oli, kun Seppo Räty sanoi "Saksa on paska maa", kyseisen maan näytettyä, että hän on paska keihäänheittäjä. Nyttemmin Matti "vaikka väkisin" Putkonen ärähti: "Saska on paska taas!"

Oletteko koskaan kuullut kokoomuksen kansanedustaja Pia "Ihan kamalaa" Aumasta? - En minäkään.  

Kykypuolueen kansanedustajista mieleeni on jäänyt ainoastaan Seija Vahatalo (vai oliko hän sittenkin Päivi Vanhatalo, en enää muista),  joka sai viisitoista minuuttiaan julkisuudessa, ehdottamalla entisten presidenttien eläkkeiden suuruutta kansan äänestettäväksi.

















(molemmat kuvat: http://murobbs.plaza.fi/yleista-keskustelua/444431-photoshop-iltapaiva-taiteellisuus-kunniaan-433.html)

maanantai 23. huhtikuuta 2012

Juusto höylää




Tyrvään närhien kauppiksen teettämän tutkimuksen mukaan, kilpailu erityisesti osaavan työvoiman irtisanomisista tulee kiristymään lähiaikoina. 

"Kilpailutilanne on todella kova, joudumme herkeämättä seuraamaan tilannetta", kertoo yritysjohtaja Sievänen. " Valmiudet ainakin muutamalla kymmenellä nokittamiseen täytyy olla hyvinkin nopeasti." 

"Lisäksi olemme joutuneet lyhentämään suuren osan työntekijöistämme muutamalla kymmenellä sentillä, kutsumme heitä pätkätyöläisiksi", sanoo Sievänen.


---

(kuva: YLE, kilpailu....kiristyy)

lauantai 21. huhtikuuta 2012

Hapankaalia ja jambalayaa















Ruotsin televisiolta saamiemme, Yleisradion välittämien, uutisten mukaan aivot ovat internetin suurkuluttajilta mennyttä tavaraa. Selkärangan rapautuminen, sokeutuminen ja yleiseen rappiotilaan vajoaminen on mahdollista.

Henkilökohtaisesti totean vain: "EI pidä paikansa, MITÄ VITUA!!! - EI se siitä johdu!!!"

Kenenkään ei kannata kuitenkaan huolestua, runsaalla television katselulla ja radion kuuntelulla tilanne ilmeisesti palautuu tuota pikaa normaaliksi; saattaa olla, että aivot jopa pursuilevat.
 ---
(kuva: muok. rik. riem.)




perjantai 20. huhtikuuta 2012

Poliitikon tietopankki



Ajat ovat ankeat. Yhteisiä asioita uupumatta ja pyyteettömättä ahkeroivan, urastaan ja itsestään huolehtivan poliitikon tulee varautua  siipien katkeamiseen. Positiivinen ajattelu on valitettavasti saanut yhä enemmän ja enemmän vaistyä tylyn negatiivisuuden tieltä. 

Arto Merisalo on ilmoittanut kirjoittavansa kirjaa, ties vaikka muistelmiaan (A. Merisalo: Kerron Kaiken) laittaisi tulemaan.

Loikoilusta puutuneena saattaa lohduttautua muistelemalla yhteisiä lämpimiä hetkiä monien lehtien palstoilta tuttujen kanssa.



(Kuva: Yle,marraskuu 2011, Yli-Saunamäki muistelee menneitä)










Siltä varalta, ettei valtio avusta juuri sinua paikan löytämisessä, tässä sijaintiedot, puhelimien karttapalvelut ovat oiva apu nekin. 

Sijainti:
"Vantaan vankila sijaitsee Vantaan Itä-Hakkilassa (puhelinluettelon karttasivu 82/94-87). Sisäänkäynti vanhalta Lahdentieltä Siltaniitynkujalle."(rikosseuraamus.fi)
Vierailijatietoja: 
"Vierailuajat ovat viikoloppuisin. Vierailuihin varataan aika siten, että vanki itse ilmoittaa tapaamaan tulijat tai tapaaja varaa uuden ajan edellisen tapaamisen yhteydessä. Puhelinvaraus on lopetettu." (rikosseuraamus.fi)

Edellämainitussa on syytä keskustella vankilan johdon kanssa, käytäntö saattaa ministereiden ja siitä yläpuolella olevien kohdalla vaihdella tapauskohtaisesti. Työttömien, esimerkiksi Tampereelta tulevien, kannattaa selvittää VR:n asiakaspalvelusta sopivin lippumuoto.

Merisalon herkkuruoista ei valitettavasti ole tarkkoja tietoja, hieman varovainen pitää olla, hän on ilmoittanut purkivänsä laihduttamaan.
HUOM!! OBS!! Lahjojen arvojen ylärajat tulee mahdollisesti selvittää etukäteen.




keskiviikko 18. huhtikuuta 2012

tiistai 17. huhtikuuta 2012

Kuvauksellista - tai ei


Kuvilla ei ole enää minkäänlaista todistusvoimaa.

70-luvulla suurta hämminkiä herätti lehdessä - jota kukaan ei lukenut, mutta melkein kaikki seurasivat - julkaistu kuva masaimiehestä, jolla oli "SE" solmussa. 

"Voi herra mun kiasus sentään!" - parhahtivat niin mökkien mummot, kuin ökytalolliset. Ja meitä lapsia nauratti moinen hassu epeli.

Nykyään samanlaisia, tai jopa paljon parempia väärennöksiä, saa kuka tahansa aikaan pienen harjoittelun jälkeen. Tasavallan presidentin "virallinen kuva" on kömpelyydessään jonkinlainen saavutus; ilmeisesti kykypuolueen sellainen.

Toisaalta, niin typerää tai hulvatonta väärennöstä ei ole, etteivätkö useimmat menisi lankaan. Kaikki tietävät kuvia manipuloitavan, silti puolentoistametrin kikkeli tai joku muu älyttömyys kutkuttaa: "Tää on niin varmahan tosi, kato vaikka pikseleitä!"

Puhuvista ihmisistä sarjatulella otetuista kuvista saa kuviin aikaan koko tunteiden kirjon. Lehdet arkistostaan valitsevat sopivan todistamaan kulloistakin mielenliikutusta: "raivostui, hermostui, katui, viisveisasi jne."


Sauli Niinistön ehdottoman autenttinen alkuperäiskuva:





















Tämän muropaketin photoshoppaajien sivun loppupuolella muutamia erittäin onnistuneita vedoksia.

sunnuntai 15. huhtikuuta 2012

Tieteessä tapahtuu - matkalla kohti kaukomaita


Iankaikkisen vanhasta tieteellisestä aikakauslehdestä, taisi olla The Monthly Warthog Science, minulla on muistikuva kiinalaisesta ohjuksesta, jonka sisällä oli miljoona kansalaista, jotka pommin laskeuduttua lähtivät juoksemaan, aiheuttaen suurta hävitystä ja tuhoa.

Kiinalainen tekniikka on huomattavasti edistynyt lapsuuteni päivistä, jolloin peltisen leikkikaluauton purkaessa sai haltuunsa ehdan maalatun säilykepurkin kappaleita, joissa kiinaksi luki oletettavasti: silliä suolavedessä.

Pohjois-Korean taanoisen ohjuskokeen epäonnistumisen syitä pohtiessa, tällaisesta historian syvällisestä tuntemisesta on suurta apua.  Maassa on onnistuttu ehkä kehittämään ydinpommi, mutta aivan kaikkeen tekniikkaan resurssit eivät vielä riitä.

Melko varmana voinee pitää, että ohjuksesta loppui polttoöljy kesken, koska vanhan kalastusaluksen tahi sotilasajoneuvon tarpeettomaksi käynyt moottori epäilemättä horii löpöä aivan holtittomasti.

Uhka ei kuitenkaan ole ohi. On mahdollista, että King Kong Unin joukot innovoivat vakoilutietoja hyväksikäyttämällä aivan uudenlaisen moottorin. 

Vähäiselläkin fysiikan tuntemuksella on helppo laskea, että miljoona korealaista tuottaa esimerkiksi polkemalla, soutamalla, jopa huopaamalla suunnattoman energiamäärän, joka riittänee pommin lennättämiseen pitkälle ja vähän kauemmas, jos sen koko vain saadaan pysymään maltillisena. 

Muitakin ratkaisua vaativia ongelmia asiassa saattaa vielä olla; jos moottori alkaa kuolla nälkään valtameren yllä, on turha elätellä toiveita lennosta New Yorkiin saakka.



Kuvassa Pohjois-Korean rakastettu johtaja King Kong Un, puhuu riemuitseville kansanjoukoille Pjongjangnaminamin keskustassa.

perjantai 13. huhtikuuta 2012

Mitäs nyt?




Tällä kertaa jätän sen kepulipaavon väliin, ärsyttää se muutenkin, kun tuo mairean naamansa esiin joka paikasta. Vessanpytyn kannenkin avaan nykyään varoen, schlaagin siitä vanha mies saisi, jos sieltä Paavo muikea ilme kasvoillaan kurkkaisi: "Äänestä minua - olen ehdolla kaikissa vaaleissa!"

Puheenvuoro Lennartille (Lennu Niinistö-Haukio):





Mitä presidenttiehdokkaat nyt - OSA 3




























(Turkka: Seitsemän veljestä -> lukkarin koulussa)


keskiviikko 11. huhtikuuta 2012

Koettelee, vaan ei hylkää



- SUVI TERÄSNISKA ON ISKELMÄLAULAJA, SUVI TERÄSNISKA ON ISKELMÄLAULAJA, SUVI TERÄSNISKA ON ISKELMÄLAULAJA, SUVI TERÄSNISKA ON ISKELMÄLAULAJA, SUVI TERÄSNISKA ON ISKELMÄLAULAJA, SUVI TERÄSNISKA ON ISKELMÄLAULAJA, SUVI TERÄSNISKA ON ISKELMÄLAULAJA, SUVI TERÄSNISKA ON ISKELMÄLAULAJA!

- Mitä sä keuhkoot siinä... ai kuka on, mitä on? 



- Tää SUVI TERÄSNISKA, tää iskelmälaulaja, on kokenut ihan järkyttäviä, en oikein tiedä pystynkö mä edes kertomaan...

- Yritä nyt vaan!

- No, kun tämän päivän Iltalehti kertoo, että bändin kaiuttimet oli ehkä kaadettu, eivätkä olisi pystyneet soittamaan, jos ne olisivat rikkoutuneet.  - Eikä siinä edes kaikki! Kaikkein järkyttävintä oli, että jos joku olisi jäänyt niiden alle, siinä olisi käynyt tiesmitä ja tosi huonosti!


- Tuossa on tragedia tosiaan ollut lähellä!


- Niin, mutta ihankuin siinä ei olisi ollut tarpeeksi koettelemusta, niin ARVAA MITÄ ILTASANOMISSA KERROTTIIN?

- En kyllä ikinä arvaa.

- SUVI TERÄSNISKA oli nähnyt, kun autot oli ihan romuna kuolonkolarin jälkeen! - Vaikka sitä rekkaa se ei kyllä ollu huomannu!


- On siinä yhdelle ihmiselle koettelemusta ja kestämistä kerrassaan...ai mikä sä sanoit, et sen nimi oli ja mitä se oikein tekee työkseen?


- SUVI TERÄSNISKA! ISKELMÄLAULAJA SUVI TERÄSNISKA!
 




maanantai 9. huhtikuuta 2012

Sana toiselle pääsiäispäivälle



Suomalaiset palailevat levänneinä kotiin, pääsiäisen lomapäivistä ja syvällisestä sanomasta virkistäytyneinä.


Oliks sun pakko innostuu ottaan vielä eilenkin, heti kun me vähän Pirkitan kanssa skoolailtiin. Käteskin vapisee, sulla on varmaan promilleja...koita ny keskittyy, eksä nää tota autoo, hui herranjumala - tartteeko sitä noin läheltä mennä! Ja sä ajatkin ihan liian kovaa, eksä muista, et täällä on noita peltipoliiseja, minä en ainakaan maksa sun sakkojas! Kato nyt, onks toi poliisiauto tuolla edessä, siinä se näht...ei se onkin joku muu pakettiauto. Voi kauhee ku sä oot huonovointisen näkönen, ihan valkonen, pyyhi nyt edes toi räkä pois suupielestäs hyvä mies, joku voi vaikka kattoo noista autoista....äläkä lähe taas ohittaan, kyllä me perille keritään, riittää kuhan mä vaan ehdin niille Raijan syntymäpäiville...Äyhtyällä meidän tarttee kyllä poiketa, mun täytyy ostaa kukkia tai jotain, enhän mä ihan tyhjin käsin voi mennä! - Kato nyt, sä saat lapsetkin takapenkillä ihan levottomiksi tolla jurottamisellas ja kaahailullas!

 
Kuva: liikenneviraston kelikamera- Ruuhkaa odotellessa.









sunnuntai 8. huhtikuuta 2012

Laivanupotuspeli

























Titanicin muistoristeilylle alkaa olla jo kiire, hopihopi jos aiotte vielä ehtiä. 

Kolmellatuhannellaneljälläsadalla saa vain kolmannen luokan paikkoja alakansilta, turvallisuus sielläkin on tosin huomioitu ensiluokkaisesti; henkilökunta lukitsee kaikki tiloihin johtavat luukut kallistuman edetessä.

Koska oikean jäävuoren löytäminen saattaa olla vaikeaa, räjäytyspurkuihin erikoistuneet ammattilaiset ovat vuoranneet aluksen tarkkaan suunnitelluilla panoksilla; tarkoituksena juuri oikean historiallisen tunnelman ja kokemuksen välittäminen kaikille osallistujille.

Juhlallisuudet alkavat, kun laivan henkilökunta laskee osan mukaan varatuista kuudestatoista pelastusveneestä niin, että ne meren pintaan osuessaan rikkoutuvat. Risteilyvieraille on samassa yhteydessä varattu mahdollisuus laskea itselleen nimikoimansa seppeleet ja osoittaa asiaankuuluvat aplodit; viimeiset rahansa risteilyyn uhranneet taputtamalla, vähän varakkaammat korujaan helistämällä. 

Laivan orkesteri on lupautunut viihdyttämään yleisöä loppuun asti, esittämällä mm. Veikko Lavin "Sukuvika on se kun suksi ei luista" ja Frankieboyn "My Way" kappaleita.

----
(kuva: aamulehti: Titanicin muistoristeily alkaa..)

torstai 5. huhtikuuta 2012

Illan elokuva





Hyvät elokuvan ystävät!

Tunnen ääretöntä kiitollisuutta siitä, että minulla on tilaisuus esitellä teille uudelleen leikattuna yksi ehkäpä suurimmista koskaan tehdyistä elokuvista. Se sisältää suunnattoman tunneherkän, lähes eeppiseksi muodostuvan kohtauksen, jossa hetkellisen maskuliinisen voiman jälkeen, päähenkilön valtaa epäilys kaiken olemassa olevan petollisesta luonteesta.

Päähenkilön sisäinen palo häivähtää hänen kasvoillaan vain hetken,  mutta katsoja oivaltaa, että hänen sisikunnassaan myllertää syvä tietoisuus siitä epäoikeudenmukaisuudesta, jossa ympäröivä maailma kohtaa hänen eksistenssinsä, hänen tarpeensa. Voimansa pinnistäen hän kuitenkin kokoaa itsensä tuosta jaakobin painista ja elokuva päättyy lohdullisiin tunnelmiin; elokuvan sankari nostaa katseensa pystyyn ja katsoo rohkeasti etäisyyteen; silmistään näkyy syvällisen harkinnan jälkeinen tietoisuus uusista tulevista mahdollisuuksista.

Pyydän teitä kiinnittämään aivan erityistä huomiota elokuvan mestarilliseen kuvaukseen ja suorastaan nerokkaaseen lavastuksen arkkitehtuuriin, johon päähenkilö sulautuu tavalla, jota ei elokuvassa ehkä koskaan ennen tätä oltu nähty.

Miellyttävää elokuvailtaa!

ILLAN ELOKUVA (technicolourless)

keskiviikko 4. huhtikuuta 2012

Paluu tulevaisuuteen



Vanhoja uutisfilmejä tarkkaan katsoessa saattaa huomata naruja, joilla avustajat  yläkerran huoneesta käsin saivat valtiomiehen esiintymiseen eloa ja ilmettä. 

Erityisen vaativia olivat avoimilla paikoilla tapahtuvat esiintymiset, etenkin jos suojana ei ollut esimerkiksi parvekkeen kaidetta, jonka takaa apumiehet pystyivät kansaa tervehtivää johtajaa ohjaamaan esimerkiksi koukkupäisten keppien avulla.  

Tarvittaessa yksi roteva turvamies pystyi kuitenkin kohteen takkiin piilotetun vivuston avulla suoriutumaan melko kohtuullisesti, etenkin jos oli saanut tehtäväänsä riittävän koulutuksen - esimerkiksi jossain ystävämielisessä maassa.

Naruilla liikutettavat eivät kaikesta huolimatta olleet aivan ketä tahansa, usein heitä pidettiin jämerinä ja jämpteinä miehinä, joiden nauttima arvostus oli  laajaa ja puolueiden, jopa valtakuntien rajat ylittävää. Siksi avustajien hyvä suoriutuminen oli tärkeää.

Ajat ovat onneksi täysin muuttuneet.

Aina tulevaisuuteen panostava Suomen keskusta-niminen puolue (lyh. kepu tai suokusta) etsii itselleen aivan uutta ja nuorekasta puheenjohtajaa, jonka johdolla se voisi alkaa tekemään eteenpäin katsovaa ja puhtaalta pöydältä tapahtuvaa politiikkaa: ei ainoastaan omien jäseniensä, vaan koko Suomen kansan parhaaksi!




Muisto menneiltä ajoilta, kauan kauan sitten. Huomatkaa ainoastaan kaksi tarvittua narua, jotka kuvassa sulautuivat lähestulkoon näkymättömiksi. Kohde on mahdollisesti liimattu kiinni taustan lasiseinään.

maanantai 2. huhtikuuta 2012

sunnuntai 1. huhtikuuta 2012

KEVÄTRIEHA: Tänään Hakaniemessä klo 13.00


Tänään klo 13.00 alkaen tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio jakavat Helsingin Hakaniemen torilla ilmaisia kuulakärkikyniä kaikille halukkaille. Presidenttipari on lisäksi luvannut signeerata kirjallisia teoksiaan, niitä torille mukanaan tuoville kansalaisille.

Tempauksen tarkoituksena on kannustaa kansalaisia yhä parempiin, uutterampiin ja tuottavavimpiin suorituksiin yhteisen isänmaamme puolesta, kertoi tasavallan presidentti Niinistö julkisuuteen toimittamassaan tiedotteessa.


Tarkoituksena on myös aloittaa uusi  jokavuotinen kansalaisten kevätrieha, jossa tarjolla on monipuolista ohjelmaa, sanoo lehdistöneuvos Paappana-Kaakkanen. - Ministeri Stubb pitää puheen aiheesta "myönteisyys on positiivisuutta" ja valtiosihteeri Raimo Sailas aiheesta "palkanmaksu ei ole itsestäänselvyys".

Tilaisuudessa tarjoillaan kansalaisille kevythernekeittoa ja hattaroita, lapsille ilmapallon sisällyksiä. Lisäksi valtiosihteeri Sailas on lupautunut esittämään perheen pienimmille pelottavia ilmeitä, Timo Rädyn ja Hilkka Ahteen ajeluttaessa luudalla kaikkia kyytiin uskaltautuvia.


Ylioppilaskunnan laulajat esittävät tilaisuudessa Finlandian sekä jatsiralleja.

Riehan päätteeksi jaetaan viidellesadalle ensin ehtivälle "tämä arpa ei voita"-tiketti, joka viidennessä on lisänä erikoisyllätys.