keskiviikko 30. lokakuuta 2013

Veljet keskenään





Iltasanomat haastatteli kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikkö Bror Napoleon "Buntta" Wahlroosin (1928-2007)sihteeriä. Ensimmäinen kalja aamulla puoli viideltä, aikaisin töihin. Jos kahdeksalta tuli vieras, tarjottiin konjakkia, aamuyhdeksältä kansliapäällikkö siirtyi Pataässään. "Hänellä oli käsittämätön kyky kaiken sen meuhkaamisen keskellä välillä selvitä ja hoitaa hommat". Rakastajattarensa, "Pikkumustan", kansliapäällikkö palkkasi avustajakseen. Sihteeri kiistää väitteen, jonka mukaan ulkoministeriön virkamiehet olisivat myyneet lippuja, joilla pääsi katselemaan ikkunasta kansliapäällikön ja avustajan työntekoa viereisessä rakennuksessa.


Jaa-a, miten on mahtanut tuollaisen herran elämän ehtoolla käydä? - Ei sentään lossivahdiksi jonnekin jokivarteen, vaan kaupunginvaltuutetuksi ja nähtävyydeksi Hyvinkäälle.  Harmi, ettei piereskelyn sm-kisoja järjestetty vielä Buntan aikana, huippulahjakas mies olisi epäilemättä ollut niissäkin omaa suvereenia ylivoimaansa.

Joskus olen ihmetellyt, kuinka Bror Napoleonin äiti osasi antaa pojalleen noin hienon historialliselta kalskahtavan nimen: Veli Napoleon.


lauantai 26. lokakuuta 2013

Hotakainen on nähty!





Kävin kirjamessuilla. Pasilan asemalta kävelin kaupunginosan kuvankauniiden maisemien läpi Messukeskukselle. Ja voitteko kuvitella, kukaan ei tappanut minua mennessä, ei edes tullessa!

Heti ensimmäisenä messuilla oli kirjailijan auto. Sellainen vähän vanhempaa mallia, luonnollisesti.


Aika kauheasti siellä oli populaa.

Haastattelulavoja en useimmiten ajoissa löytänyt, Peter von Bagh jäi näkemättä. Enkä oikein niiden pienkustantamojenkaan luokse osannut.

Hyvä tuuri minulla kävi, osuessani lavan viereen juuri kun Mikko Keystone alkoi haastattelemaan Kari Hotakaista.

Mikko kysyi: "KUULES, MITES KUN SULLA OLI SE ONNETTOMUUS JA KAIKKEA...

Hotakainen vastasi: "No niin, tsekumbtusbtsöbätsulokuinkätsälipäivääsupisupi, hiljempaa en osaa puhua...tsubidubi..."


Jäin miettimään kuulemiani syvällisiä viisauksia ja jatkoin matkaani.

Aivan mahottomasti julkkiksia, en minä niitä tuntenut, mutta kamera lauloi, siinä kun ei ole sellaista asetusta, joka varoittaisi, ettei tuo ole mikään julkkis, se on yksi Messukeskuksen siivoojista.

Tämän risuparran ympärillä kävi kuhina rouvia. En minä sitä tuntenut, luulen että se oli joku marxisti ja maailmanparantaja, joka yritti saada naisia. Ei siis naista, vaan naisia. Tai sitten se oli vain työvuoronsa juuri lopettanut parkettisiistijä, jolla oli iltameiningit ja vongat mielessä.
  


"Ai ai, ko Viipuris ennen!"
 

Kirjamessujen kirjailijoiden kitaroita.



Tässä messuilta kirjailijoiden hanureita (Pitää sanoa: Harmonikka! kirj.huom.)


Jari Halonen oli juuri lopettelemassa tajunnanvirtaansa, kun osuin paikalle. Puhui siitä, kuinka Elannosta lähti jossain vaiheessa punainen väri pois.



Tämä sakki oli haastateltavana HeSburgerin lavalla. Meinasin huutaa, että "hakatkaa se!", kun Guzenina sanoi: "Mä haluun replata tohon, et..."





"Kiva, kiva, aikun mukavaa, kiva suorastaan!"



















"No perlkedle, voin mä kyl rlaaputella mun munia vielä tässäkin iässä"


Ruhtinas saapui Yle X:n haastatteluun arvonsa mukaisesti, hänellä oli seuruetta enemmän kuin tuo yksi avustaja. Ruhtinaan hyvä ryhti katosi koiravaljakko-onnettomuudessa vuosia sitten. Kolari oli toissa kesänä polven rikkonut, askellus oli raskasta ja vaikeaa, mutta arvokkaan näköistä. Suomen Jean Sibelius, Remu Aaltonen, oli aivan kuin esikuvansa kävelemässä Ainolan pihamaalla, paitsi ettei hänellä ollut sikaria suussaan. Petri Laukka on tehnyt väitöskirjan Kekkoslovakian kuninkaat, jossa käsittelee 70-lukua rokin, ei taistolaisuuden vuosikymmenenä. Remu kehui kirjaa, jota tuskin on nähnyt. Mutta se ei haittaa, hän on ruhtinas. - Get oooon!










perjantai 25. lokakuuta 2013

Kotkat kuuntelevat, minä en





Kukaan ei enää oikein viitsinyt korviaan lotkauttaa, kun hiihtäjät Kirvesniemi, Immonen ja Isometsä saivat nyt jo lainvoimaiset tuomiot valehteluistaan todistajina oikeudenkäynnissä. Niin se on, Pellon kunnanisän muinaista lausuntoa mukaillen: "Sinä Mukka olet vain ryypiskellyt, mutta Mäntyranta jäi sentään kiinni amfetamiinista!"
---
 
Tulopoliittisessa ratkaisussa tuli ensi vuodelle kakskymppiä lisää. Kyyneleet valuvat liikutuksesta poskipäilleni: "Kyllä herra on niin hyvä ja armollinen!" - "Nyt en vähän aikaan pyydä enää mitään!" - "Mä elämältä kaiken sain", kuten Pepe Willberg joskus lauloi. 
---



Ensi vuodelle tienatut täytyy tuhlata jo etukäteen. Lähtisikö, vai eikö lähtisikö, huomenna Helsinkiin kirjamessuille? On siellä yksi, jota haluaisin kuulla: Peter von Bagh on lauantaina lavalla. Jospa hän edes kertaalleen lausuisi sanan "eeppinen" tai "elämää suurempaa", se maksaisi lipun hinnan moninkertaisesti takaisin. Muita en messuilla halua kuulla, luen vaikka kirjoista tai muualta, jos ovat jotain kirjoittaneet.
---


---
Yhdysvaltain tiedustelun viranomaiset halusivat tietää, onko Angela Merkelillä laajempia vallankumous- tai terrorismihankkeita suunnitteilla. Julkisuuteen ei ainakaan vielä ole kerrottu tiedustelun tuloksia.

----

(kuv. ei liit. kirj.)

torstai 17. lokakuuta 2013

Piparkakkutalo


Kesällä kerran, otin ohikulkiessani kännykällä kuvan tästä rakennuksesta. Se on yksi niistä monista ympäri Suomenmaan, joita sanotaan "Piparkakkutaloiksi". Arvakkaa hei mitä? - Siellä toimii lastentarha. Uunista en tiedä, mutta savupiippu näkyy ainakin olevan.


keskiviikko 16. lokakuuta 2013

Lehdistökastaus



 Kuvassa Helsingin kaameeta töhryä, tilalle oitis gehryä.

---

Tv-kokit ovat tunnetusti tv-kokkeja usein sen vuoksi,että heissä yhdistyvät raikkaalla tavalla koulukiusaajat, sarvikuonot, paloittelumurhaaja Pönkä, SS-Oberscharführerit ja muukalaislegionan veteraanit. Kokkiohjelmien katsojat pitävät sellaisesta, tuntevat olonsa kotoisaksi ja saavat niistä sen vuoksi turvallisuuden tunnetta.

Äskeiseen mitenkään liittymättä, Jyrki Sukula vertasi syömäänsä pizzaa vanhemman miehen piliin, sen jälkeen söi sitä naamaansa mutristellen ja vääntelehtien.  Kyseessä ei välttämättä ollut (ehkä oli, ehkä ei) omituinen kaapista ulostulo, - voi olla, ettei hän vain uskalla syödä omatekemäänsä ruokaa.

---

Stockmann ilmoitti ilmeisesti osana hulluja päiviään, että se aikoo hankkiutua osasta henkilökuntaansa eroon. Säästyneillä rahoilla ostetaan lisää ilmapalloja ensi vuoden hullutteluihin.

----

Arkkitehti Frank Gehry ilmaisi mielenkiintonsa piirtää Guggenheim Helsinkiin. Hän on se kuuluisa arkkitehti, joka usein ennen suoran viivan piirtämistä ottaa silmälasit pois päästään. 

Vanhoja poliitikkoja kannattaa aina kuunnella, etenkin jos ovat intellektuelleja, kuten Paavo Lipponen, ent. pääminist., nykyinen herra Päivi Lipponen, kaasukonsultti ja suurliikemies. Lipposen asettuminen Eteläranta kympin puolelle sai mieleni melkein muuttumaan. Kompromissina esitän, että Guggenheimia ei rakenneta, mutta Eteläranta 10 puretaan. Tilalle vaikka lasten leikkikenttä tai eläköityneiden poliitikkojen hoitokoti.
---

Ai niin, oli minulla asiaakin. Ilmoitan, että olen käytettävissä kehitysministeriksi. Omistajaohjauksiin en kuitenkaan rupea, enkä halua päättää kehitysyhteistyöstä. Lounaslistan haluan etukäteen nähtäväksi. Virka-auton merkillä ei ole suurta väliä; Audi, Mersu, samapa tuo, en ole kovin vaatelias. Polkupyörällä tietenkin mieluiten ajaisin, mutta valittaen joudun toteamaan, että ylämäet ovat ehdoton kynnyskysymys.
---




lauantai 12. lokakuuta 2013

Näkyyks kello?



Tekniikka & Talous-lehti kertoi lähes pakollisesta hankinnasta: kaulukseen kiinnitettävästä kamerasta, joka ottaa kaksi kuvaa joka helvetin minuutti, eli noin kolme tuhatta vuorokaudessa. Kameran ohjelma järjestää kuvat, itse ei tarvitse vaivautua. Hintaa on noin 200 euroa.

Uutisessa ei mainittu, mutta kamerassa täytyy olla mahdollisuus kuvien suoraan lähettämiseen Facebookin seinälle. Onneni on lähes täydellinen, kun saan systeemin toimimaan; realistista reaaliajan uutista alkaa pukkaamaan.

Silti jotain vielä puuttuu, syvällisyyttä touhuun pitää saada.

Suolistokamera zoomilla, mikrofonilla, kääntöpäällä ja kolmen metrin vaijerilla. Automaattisella Facebook-lähetyksellä itsestään selvästi, Twitter-, Instagram- ja sähköpostisovellukset: turha edes mainita. Liikkuvaa kuvaa...

Joku lähettäisi sähköpostia: "kuinkas sulla hurisee?" - Aika komeaa olisi vastata: "Ei tässä paljon paskaakaan, kato vaikka ite!"

Tai vessaan mennessä, ihmiset ympäri maailmaa huikkaisivat toisilleen: "Tuu kattoon, kuuden miljoonan dollarin mies menee paskalle!"

torstai 10. lokakuuta 2013

10.10.




Veijo Meri kertoi kirjassaan "Aleksis Stenvallin elämä", että kansalliskirjailijaamme hoidettiin kuukauden verran tässä rakennuksessa, Uudessa Klinikassa, kun hänen valotusaikansa kävivät liian pitkiksi. Nykyisestä Aleksanteri-instituutista, Venäjän tutkimuslaitoksesta (ja juopuneiden häiden Juhlahuoneistoista), Alexis  siirrettiin Lapinlahteen.


Veijo Meri kertoi myös, että kansalliskirjailijamme joutui pitämään käsin vanhaa vaaleaa pukuaan kiinni, ettei se hajoaisi, kun hän vieraili Helsingissä.

keskiviikko 9. lokakuuta 2013

Vielä kuppi, sitten kuppi nurin



Muistin väärin; My Fair Ladyn professorin nimi oli Higgins eikä Higgs. Minä jo vähän ihmettelin, - eihän Audrey Hepburnilla sentään mitkään fysiikan Nobelin arvoiset Higgsin bosonit olleet, vaikka kaunis nainen olikin.
---

Puujalkavitsin jälkeen menen keittämään kahvit, Juhla Mokkaa sen täytyy olla, lempikahviani. 

Kahvia, jonka laadukkaan vaalean sekoituksen pavut on Pablo omakätisesti valikoinnut ja poiminut Suomeen lähettettäviksi. Nuo poikkeuksellisen hedelmällisen maaperän kasvattamat kahvipavut, juuri sopivan täyteläiseksi kypsyttävän auringon alta Brasiliasta. Kahvipavut on tarkassa seurannassa laivattu kotimaahan, jossa ne aivan erityisiä menetelmiä käyttäen, huolellisesti ja rakkaudella, on paahdettu juuri sellaisiksi, kuin suomalainen asiakas, sinä tai minä, haluaa. 

Prosessin päätteeksi Bertel Paulig on paahtanut fyffet Liechtensteiniin, aivan sillä samalla kahvinpaahtajan huolellisuudella ja rakkaudella.

---

Jätin pois äskeisestä, kun en ole tämän tieteellisyydestä aivan varma. Nimittäin, että kaikkein laadukkaimpaan, Presidenttikahviin, sahanpuruja lisätään hyppysellinen. Juhla Mokkaan kolmasosa  ja sitä halvemmissa kahveissa kahvipapuja ei ole käytetty juuri lainkaan. Siksi ne jo aikoinaan sanoivat:"vahvaa vähemmällä!"

---

Suomalainen johtaminen on huipputasoa. Täytyy oikein ihmetellä, ettei sillä ole maailmalla minkäänlaista kysyntää. Suomalainen johtamisen erityisosaamisalue on takaapäin johtaminen. 

Oikeastaan aika outoa, ettei Valmet jo aikoinaan markkinoinnut traktoria, joka vetämisen sijaan työntää peräkarryä tai työkoneita. On meillä silti kuuleman mukaan ollut joskus edestäpäin johtamista. Aivan varmasti ei ole saatu selville missä se tapahtui, mutta historoitsijat ovat tapauksesta melko varmoja.

---

Kuvassa mummo keittää kunnon sumpit palanpainikkeeksi maukkaille, Paasivaaran margariinilla voidelluille leiville. (kuva viime kesäisestä Kansallismuseon näyttelystä)

maanantai 7. lokakuuta 2013

Auta Elisaa!




Hyvä ystävä! Pyydän Sinulta hetkisen aikaa, koska asiani on tärkeä. 

Elisa Oyj:llä menee tavattoman huonosti, Sinä et maksa liittymistäsi yhtiölle tarpeeksi. 

Elisa on päätynyt irtisanomaan ison joukon työntekijöitään, osan töistään se aikoo siirtää Intiaan, tehtäväksi sikäläisillä kolikkopalkoilla. Elisa ei varmasti ole paha yhtiö, he eivät tuollaiseen turvautuisi ilman, että heillä on todellinen hätä.

Tue Elisaa hädässä, lähetä sen johtoportaalle sämpylöitä, makkaraa, juustoa ja erilaisia kuivaelintarvikkeita. Pienikin lahjoitus on rikkana rokassa. Ravinnosta yhtiön johto saa uusia voimia ja iloista mieltä niin,  että se jaksaa jatkossa tehdä hyviä päätöksiä yhtiön ja siten myös yhteiskunnan eduksi.

Älä lähetä rahaa, luultavasti lainsäädäntö sen kieltää ilman anottuja lupia. Lähetä ruokaa Elisa Oyj:n johtajille, TEE SE HETI!

En laita tähän osoitetta,  pääkonttorin postitiedot löytyvät internetistä.

Kiitos ajastasi.

sunnuntai 6. lokakuuta 2013

Sunnuntaiaamun sana, ehkä useampikin




 Tämän kuvan otin äsken, klo 9:30, parvekkeelta, koska minulla ei ole omakotitaloa eikä terassia. Lokakuun 6. päivä, lämmintä tasan kymmenen astetta.

---

Mikähän perversio sai minut menemään Vain elämää- sarjan nettisivuille, vaikka tiesin, ettei siellä ole minulle mitään. Sivuilla olevia esityksiä katsellessani tunsin häpeää pöydän päässä istuvan Ilkka Alangon puolesta. Hän oli hyvin otettu, vuodatti jopa aidon tuntuisia kyyneleitä, kun muut esittivät hänen kappaleitaan. Itkemään ne laittavat, sen ymmärrän, vaikken ulkoa muistanut häneltä kuin jollotuksen: "joskus paska katkeaa tai sitä tulee liikaa." 

---

 Iltalehti mainosti itseään Sauli Niinistön haastattelulla. Lehden avattuani katselin sitä hämmentyneenä: "onpas presidentti vanhentunut!", kunnes tajusin, että tuijotin Helmut Kohlin kuvaa. =>

---

Iltalehdessä Aarno Laitinen pöllyttää Haminan teurastajaa, Urho Kekkosta, ja opetuslastaan, Paavo Väyrystä, oikein kunnolla. Voimassa on kuulemma lupaus hakea poliittista turvapaikkaa Pohjois-Koreasta, jos Paavosta tulee presidentti.


---

 Olenkohan minä pahalla tuulella? Jaa-a, laitetaas Martti-setä kertomaan saksalaisen iskelmähumpan tahteihin, - vaikka tuskin minä mihinkään joroihin, eihän kylällä edes ole sellaisia.

lauantai 5. lokakuuta 2013

Hyvä, Paha ja Ruma






Elokuva oli liikaa pikkupojille, se oli aivan saatanan kova. Broidi ja Sepi eläytyivät, he nauroivat itsensä kipeiksi yhden äijän kustannuksella, joka oli aivan Lee Van Cleefin näköinen. Riemulla ei ollut rajaa, kun nimekseen paljastui Levander.

Ennio Morricone. Morriconen Enska.