lauantai 28. helmikuuta 2015

Rivottaa



"Kas, kulttuurin kukkasetko täällä niin kauniisti visertävät", tuli mieleeni, kun luin tämän päivän Hesarista Suvi Aholan arvion rivoja kansanrunoja käsittelevästä kirjasta: "Tupa ryskyi, parret paukkui".

Ingressissä Ahola toteaa: "Rivot kansanrunot ovat vahva todistus seksuaalisuuden merkityksestä". - Huolimatta lauseen syvämietteisestä ajatuksesta ja loppuun asti hiotusta sisällöstä, tästä minun täytyy esittää voimakkasti eriävä kantani. Mummut ja vaarit, puhumattakaan heitä aiemmin eläneistä, eivät noista kirjaan kootuista rivouksista huolimatta nusauttaa niistäneet, panna puksutelleet tai kiimassa kanitelleet, se on varmahan tosi, kylä jämpti on niin!

Ahola kertoo: "Mielikuvitus synnyttää jo muinaisia Reino Helismaita ja Juice Leskisiä, jotka ovat selvästi nauttineet sekä rivosta riimittelystä että kaikkia sopivuussääntöjä rikkovista pelehtimistarinoista.

Helismaa teki tutuista sanoituksistaan rivoja versioita, mutta ei niitä vahingossakaan olisi halunnut, saati että niitä olisi voinut, laajalle yleisölle esittää, kaveripiiriin ne jäivät. Elämäkerrassa "Jätkäpoika ja runoilija", niistä mainitaan. Varmaan Ahola on elämäkerran lukenut, muutenhan lause on kuin muinaiselta mummulta, joka valitti naapurin Arskan viheltelevän kamalan roiseja lauluja.

---

(Kuvituskuva ei liity mihinkään, vähiten kuitenkin tähän kirjoitukseen. Se esittää muoviämpäreitä myyvän, ja hauskasti nimeltään Stockmannia muistuttavan liikkeen sisäänkäyntiä.)

perjantai 27. helmikuuta 2015

Tabuloid rasa




Pienihän se on, mutta kyllä sen pöydästä erottaa. Ei mikään hassumpi lasin alusta. Mukavaa, kun silmäni eivät rasitu lukemisesta. Minä keräsin lapsena postimerkkejä, niissä oli runsaasti kaikenlaista mielenkiintoista. Miten sen erottaa mainoksista? - Helposti, jos tarkkaan katsoo, siinä lukee Aamuposti. Mistä se kertoo? - Muun muassa jostain Loppi-nimisestä paikasta, tietääkö kukaan, missä on Loppi? Voiko sillä sytyttää saunan kiukaan? - Tee vuositilaus ja kerää kaikki talteen, niin varmasti onnistuu. Mikä oli lehden mielenkiintoisin juttu? - Se, mikä oli siitä kärpäsen tuhrusta vähän vasemmalle.



torstai 26. helmikuuta 2015

Taisi olla toisin, mitä heh!




Historiaa olisi kiva päästä kirjoittamaan. Viime aikoina olemme saaneet lukea mm. että Mato Valtonen taisteli keskioluen R-kioskeihin. Helsingin Sanomat kirjoitti aiheesta laajan artikkelin. Totta on, että Mato ja muusikot sellaista joskus hämyssä menneisyydessä esittivät, mutta silloin se oli vain hyvä vitsi ja sellaiseksi jäi, kunnes aikojen päästä maailma oluen ympärillä muuttui.

Mato Valtonen on kertonut myös, että Sleepy Sleepers oli Suomessa merkittävä suomettuneisuuden vastustaja, mm. koska tekivät levyn "Takaisin Karjalaan" , jonka nimi alunperin piti olla "Karjala Takaisin". Asia saattaa pitää jopa paikkansa, sitä ei vain silloin kukaan tiennyt.

Nuo olivat historiamuuntumia, jotka sietää, mutta jos joku väittää, että Mato Valtonen olisi osannut laulaa tai säveltää, tai Sakke Järvenpää noiden ohella soittaa kitaraa, se olisi jo liikaa.

Sleepy Sleepersin Sakari Eerola lauloi legendaarisen Kuka Mitä Häh paljon paremmin kuin myöhemmät  julkisuuspellet. Vai kuka mitä häh?

---

(Kuvituskuva: Juna meni jo, mutta uusia tulee, niille voitte selittää asianne.)




keskiviikko 25. helmikuuta 2015

Minun nimi on nimessun




Metron käyttäjien yleiseksi tyrmistykseksi Helsingin yliopisto anoi ja sai kaupungin muuttamaan Kaisaniemen metroaseman nimen Helsingin yliopistoksi. 

Yliopisto puolestaan tyrmistyi viereisen Tarjoustalon nimenmuutos aikeista, jonka mukaan siitä tulee Helsingin yliopiston Tokmanni. 

Noinkohan yliopisto hienostelun tarpeessaan ja koketeeraamisessaan luovutti suojatun nimensä yleiseen käyttöön. Tokmannin ihmettely nimessään olevan osoitetiedon mahdollisesta kieltämisestä tuntuu loogiselta. Lakimiehet tällaiset tietenkin lopullisesti sumplivat ja asioiden kulkua on kenenkään mahdotonta ennustaa. 

Aika huvittavaa on kuitenkin ajatella, että tulevaisuudessa olisi myös Helsingin yliopiston R-kioski ja Helsingin yliopiston Hesburger. Puhumattakaan niistä Yliopistonkatua kesäisin päivystävistä Romanian romaneista, joilla on mukanaan kyltti: "Helsingin yliopiston kerjäläinen".

---
(kuvituskuvassa yksi entisen Kaisaniemen metroaseman sisäänkäynneistä. Kuvassa näkyvä lievästi nuhraantunut, vuoden vanhaa muotia oleva, sohva on mahdollisesti jokin väliaikainen metron vip-asiakkaille tarkoitettu lepo- ja odotuspaikka)

---
(Otsikko on lainattu Dave Lindholmin kappaleesta.)

tiistai 24. helmikuuta 2015

Veriset vaatteet ja konstaapeli Virtanen



- Päivää, minä toin sen lupaamani käsikirjoituksen...

- Istukaa. - Niin, se kuulosti mielenkiintoiselta. Kovaksi paistettu realistinen dekkari, joka sisältää huolta ilmastonmuutoksesta, yhteiskunnallisia epäkohtia, tasa-arvoasiaa, maailmanpolitiikkaa, erotiikkaa, ihmissuhdeongelmia jne.

- Aivan. Aluksi tapahtuu kamala verityö, jonka tutkinnan saa hoitaakseen vanhempi rikoskonstaapeli Virtanen, Juhani Virtanen. Surmatyö tapahtuu viikon ryypänneessä alan miesten porukassa. Uhri, huonoille poluille ajautunut Pera, hakattiin leipäveitsellä  kuoliaaksi.

- Pera oli siis kova-onninen mies, joka ajautui tilaansa kärsimänsä vääryyden vuoksi...?

- Ei suinkaan. Ihan kamala loppasuu oli jo nuorena, suu törröllään joi kokonaisen koskenkorvapullon niin, että mahasta kuului lotinaa.

-   Jatkakaa siitä kirjastanne.

- Kirja jatkuu kuvauksella vanhempi rikoskonstaapeli Virtasen ponnistuksista, hänen selvittäessään tapausta omien henkilökohtaisten ongelmiensa ja parisuhteensa pulmien keskellä. Vaimo soittaa kesken pahimpien kiireiden ja pyytää käymään kotiin tullessa kaupassa...

- Ja?

- Poliisipartio on tietysti raahannut koko ryyppyremmin putkaan. Kun ovat päivän päästä selvinneet riittävästi, Virtanen pääsee heitä kuulustelemaan. Häneltä menee puoleen päivään ennenkuin juttu on selvä. Iltapäivä menee sitten paperitöiden viimeistelyssä.

- Missä ovat lupaamanne ilmastonmuutokset, yhteiskunnalliset ongelmat ja....

- Kirjan aivan lopussa. Virtanen on koko päivän juoda killottanut kahvia ja syönyt pari viineriä. Illalla kun hän menee kotiin, vaimo tulee iloisesti ovelle vastaan. Vanhempi rikoskonstaapeli purkaa pahaa oloaan:  "Saatana että mahaan koskee ja närästää! Miksi helvetissä lähikauppa ei myy Rennietä? Maailmassa on kaikki päin persettä, hallituskin pitäs kaataa!"

- Valitettavasti emme voi ottaa teostanne kustannusohjelmaamme. Se on aivan liian realistinen, ei suurelle yleisölle aivan mitä tahansa voi kirjoittaa! - Näkemiin.

---

(Mtv: tällainen on suomalainen henkirikos)

maanantai 23. helmikuuta 2015

Osui kuin Oscari




Yhdysvaltain elokuva-akatemia jakoi Oscar-palkinnot. Tiettävästi juhla oli suurenmoinen menestys, kaikki palkinnot menivät ja enemmällekin olisi ollut kysyntää. 

Itselläni ei valitettavasti ollut mahdollisuutta katsella Teeman lähettämää juhlaa suorana lainkaan, koska nukuin juuri silloin.Illan uusintalähetystä en katso, koska paheksun television liikaa uusintatarjontaa. 

Ehdokkaista yhden laitoin merkille, itse Clint Eastwoodin elokuva oli tyrkyllä. 

Eastwoodin muistan oikein hyvin, isoisäni muistelen häntä minulle kehuneen. Muistikuvissani saattaa tosin olla ajan tuomaa muuntumaa. Sattumalta katselin juuri joltain kanavalta hänen tähdittämänsä elokuvan, Tulilinjalla, vuodelta 1993. Äijä ei ollut tippaakaan muuttunut Dirty Harryn päivistä, - tai oikeastaan oli muuttunut aika paljonkin, mutta kovuus ja sankarillisuus olivat entisenlaisia. 

Clint oli elokuvassa yli kuusikymppinen salaisen palvelun agentti, joka pelasti Yhdysvaltain presidentin salamurhaajan luodeilta. Välillä hävetti vanhan herran puolesta, mutta enimmäkseen katselin koko tuotosta parodiana Clint Eastwoodista itsestään. Uusimman elokuvansa, American sniper, Eastwood ohjasi, ei näytellyt siinä lainkaan. Asiaa hieman ihmettelen, Clint kun olisi itse edelleen ollut, nyt 84-vuotiaana,  laaki ja vainaa valinta pääosaan.

---

Kuva: Loisteliaalle Oscar-gaalalle uskallan näkemättä antaa 3- lokkia.

keskiviikko 18. helmikuuta 2015

Ankkurit ylös




Yhdysvaltalaisen tähtitoimittaja Brian Williamsin vuoksi uutisankkureiden nimitystä muutettaneen piakkoin. Heitä aletaan kutsua uutisankoiksi.

Williams tunsi voittamatonta kiusausta liioitella omia henkilökohtaisia kokemuksiaan kriisipaikoilla. Nyttemmin miehen tapahtumien keskipisteessä oloa on alettu epäillä jo muuallakin, kuin osuman saaneessa helikopterissa Irakissa.

Williamsin uutisankan työ on ollut kannattavaa, hänen vuosipalkkansa oli kymmenen miljoonaa dollaria. 

Yle kertoi Pietarissa toimivasta Putinin Trolli ja Trulli Oy:stä, jonka työntekijät suoltavat propagandistisia kommentteja 400-650 euron kuukausipalkalla. Brianilla lienee jatkossa hieman hiljaista työrintamalla, mutta en oikein jaksa uskoa hänen vastaanottavan paikkaa Putinin tehtaasta.


Mihin tässä maailmassa voi uskoa. Kohta varmaan tulee paljastuksia, joiden mukaan Mtv3:n uutiasankkurin tuolilta putoaminen ja Ylen englanninkielisten uutisten lukijan viiden vuoden takainen olutkevennys olivat lavastettuja.

---

(Kuvituskuvassa Wäinämöinen ja Kanteletar kertovat tarkasti kuuntelevalle ja muita korkeammalla istuvalle, aikansa uutisankkurille omia traagillisia elämänkohtaloitaan.)

perjantai 13. helmikuuta 2015

Verkottumista




Uutiset kertoivat uusista salakuuntelun mahdollistavista televisioista. Ei kannata siis huolestua ja luulla aistivansa olemattomia ääniä, jos telkkarista kuuluu: "Puhua pelkele te siellä kovempaa, me ei kuulea!" - Tai: "We are not listening to ordinary people, I repeat: we are not listening to ordinary people!"

Töllön ruutuun saattaa myös tulla viesti, jonka mukaan se on säätänyt elokuvan äänenvoimakkuuden hiljaisemmalle, koska ohjelmassa esiintyvä räiske ja muu moikaaminen häiritsee apparaatin ensisijaisia toimintoja. 

---

Kaukana ei liene aika, jolloin jääkaappi päättää syömiset. Olutta siltä on turha kinuta, jos kiintiö on tullut täyteen. Kinkkua tai läsää hamutessa, kaappi lyö kouraan tomaatteja ja porkkanoita.  Eikä se suostu ottamaan sisuksiinsa lainkaan tuotteita, jotka ovat muiden kuin sopimusvalmistajien tai oikeiden kaupparyhmien valikoimista.

---

Yksi uutinen kertoi suomalaisten harrastavan mielummin somettamista kuin rakkautta.  Nuori rakastunut pariskunta istuu kalliolla melko lähellä toisiaan ja syleissään olevat ipädit lennättävät heidän keskenäisiä viestejään kiihkeään tahtiin. Välillä ihana lempi hetkeksi keskeytyy: "Oota hei, mä sain yhen tärkeen viestin, mun täytyy nopeesti vastata tähän!" - Hetken päästä lempi roihahtaa uudelleen: ah, miten ihanaa, todellista rakkautta! 

Myöhemmin elämässä touhu käykin hiljaisemmaksi, saattaa olla, että pariaan ei tavoita linjoilta lainkaan.

---

Sellaistakin kirjoitettiin, että kehitysmaissa ihmiset eivät välttämättä tajua Facebookin toimivan internetissä. Me paremmin toimeentulevat ja asiaan enemmän tutustuneet tiedämme, että internet-maksut ovat ne välttämätön paha, joilla Facebookin saa toimimaan. 

---

Missi mainitsi lehdessä, että tuntemattomat miehet lähettävät hänelle kuvia genitaaleistaan. Hän kertoi hävittävänsä moiset heti, eikä onneksi tuntunut saavan niistä kovin suurta ahdistusta. Toivottavasti hän ei kuitenkaan koskaan saa sellaisia ns. kyrpieitä, joiden ottaja on joutunut käyttämään selfie-keppiä kuvan, kyrpien, ottaakseen.

Tällaisilla asioilla ei välttämättä ole soveliasta pilailla, mutta toisaalta, saattaahan kuvien saamisessa olla kyse vain aivan viattomasta Teuvo Hakkaraisen asiakeskeisestä vaalikampanjasta.
---

(kuvituskuva liittyy olennaisesti lokkien lajikäyttäytymiseen kuuluvaan lokkina möllöttämiseen.)

torstai 12. helmikuuta 2015

Iltahengailua




Anonyymi kirjoittaja teki Iltasanomiin hieman omituisen ja tyhjänpäiväisen jutun Sammy Davis Juniorin pojan alkuperästä. 

Hölmön jutun kruunasi typerä väite, jonka mukaan Sammy "hengaili" Hollywoodissa aikansa suurimpien tähtien, Frank Sinatran ja Dean Martinin, kanssa. Sammy ei "hengaillut", hän oli yksi noista Amerikan viihdetaivaan suurimmista taiteilijoista, yksi olennainen osa Rat Packia.

Tässä Michael Jackson laulaa kunnianosoituksensa ja kiitoksensa Sammy Davisille






Tässä legendaarinen Rat Packin ydinryhmä, Amerikan television yhden kuuluisimmista kasvoista, Johnny Carsonin, kera. Voiko sanoa, että Johnny Carson "hengaili" Rat Packin kanssa? Mahdollisesti. Carson lauloi yllättävän hyvin.

The Birth Of The Blues


keskiviikko 11. helmikuuta 2015

Ovatko lapsesi turvassa - pelastuuko kukaan?


Salama iskee ja se on siin sit. Et voi tietää, mistä kepu leikkaa, mitä se sinulta kieltää.

Oletko valmis?


Miesrokkia naisnäkökulmalla - eli tätä on mun rock´n roll


 Hurriganesin ja Albertin esittäminä tämän opin tuntemaan, mutta urheileva maailma tarvitsi silloinkin esikuvia. Itse Bo Diddley-kompin keksijä ja yksi ehkäpä maailman parhaista nahkahousuisista avustavista kitaristeista.




maanantai 9. helmikuuta 2015

Muovia ja kartonkia







- Päivää, tulin työhaastatteluun siitä koneistajan paikasta, niinkuin sovimme...

- Aivan, tervetuloa, istukaa siihen...mutta mitä ihmettä teillä oikein on mukananne?

- Nämä ovat keinoni varmistaa tämä työpaikka itselleni.

- Kertokaapa lisää, kantamuksenne näyttävät aivan...

- Juuri niin. Tässä on luonnollista kokoa oleva pahvikuva, pahvi-Arska, se esittää minua. Ja tämä, kuten näette, on luonnollista kokoa suurempi Arska-nukke. Jos saan vähän esitellä, niin tässä muovi-Arskassa on paljon mielenkiintoisia ominaisuuksia, mm. kaikki luonnolliset ruumiintoiminnot.

- Vaikuttaa kieltämättä hyvälle. Jatkakaa, olkaa hyvä.

- On selvää, etten ehdi joka päivä, kiireinen ja kysytty mies kun olen, viettää aikaani työpaikalla, joten pahvi-Arska tuuraa minua. Ja tämä Arska-nukke silloin kun on oikein kova paine ja pitää saada tehokkaasti paljon valmista.

-  Vaikutatte todella parhaalta haastattelemistani henkilöistä. Kuitenkin minua kiinnostaisi tietää, voitteko tuoda tuon Arska-nuken paikalle myös öisin ja viikonloppuisin, silloin kun tuotanto käy kuumimmillaan ja on kiirusaikaa?

- Sehän on selvä, tämä muovi-Arska ei käy tupakalla eikä syömässä, kiltisti pysyy koneen vieressä koko työajan. Välillä pieraisee ja kertoo toisinaan härskejä vitsejä.

- Tämä on täysin selvää, työpaikka on teidän. Kuinka pian voitte aloittaa, onko palkkatoivomuksia?


- Olen vaatimaton mies, eivätkä toiveeni ole mitenkään isoja. Palaan niihin sitten myöhemmin. Sitä vain toivon, että pidätte toimiston ämmät poissa pahvi- ja muovi-Arskojen kimpusta. Sotkevat syljellä ja käyttäytyvät hysteerisesti, kun erityisesti muovi-Arska on hyvin herkkä ja kaunosieluinen. Ei kestä lainkaan hysteeristä kirkunaa.

- Tervetuloa taloon, pidän ilman muuta huolen, että toimihenkilöt pysyvät poissa häiritsemästä vakavaa työntekoa.

---

(Kuvituskuva ei liity mihinkään, eikä korreloi minkään kanssa. Onpahan vaan jäniskevennys.)

Ravistettuna sekaisin




Aamulehti kertoi Laina-myrskyn uhanneen keskustapuolueen viikonlopun vaaliristeilyä.  - Niinpä niin, niinpä niin, minkäpä muunkaan, minkäpä muunkaan. Eivätkö vieläkään ole maksaneet niitä jumalattoman, suorastaan pakanallisen, isoja velkojaan. Valtakunnan raha-asiat osaavat toki paremmin hoitaa kuin omansa, se on selvää. "Tämä on mulle, tämä on mulle ja tämä on mulle. Ja nämä loput jaetaankin sitten tasan Meidän kaikkien kanssa."

---

Risteilyllä annettiin vihjeitä keskustapuolueen uudesta, koko Suomen talouden nostavasta ohjelmasta. Kun kokoomuksen talousstrategia perustui ensin Sauli Niinistön ja sittemmin Jyrki Kataisen pahvisiin kokovartalofiguureihin ja kiljaisuihin: "Ii-ii-ihaaanan fabulous fiilis!", oli keskustalla tarjota jotain paljon parempaa: "Vaha-Juha - Se jutteleekin sulle!"

 ---

Vaha-Juhan on tehnyt sama taiteilija, joka teki sen hienon mammutin, jonka sai hännästä vetämällä näyttämään jättimäistä kaluaan. Mielenkiinnolla odotamme, minkälaisia yllätyksiä Vaha-Juhasta paljastuu. Joillekin paatuneimmille saattaa vahasta tulla päähän sadomasokistisia mielikuvia, mutta minä veikkaan, että Vaha-Juha näyttää paljasta takapuolta niin, että keskusta näkyy. En kuitenkaan osaa arvata, mistä kohdasta täytyy vetää tai painaa.

---

Tulevat eduskuntavaalit vaikuttavat puolueelle hyville. Keskustalla on paljon ehdokkaita - Paavo Väyrynen, Seppo Kääriäinen, Matti Vanhanen ja Kauko Juhantalo -, joista ei erikseen tarvitse vahanukkea edes tehdä; vahanukke ja ehdokas ovat valmiiksi yhteen koplattuja. Keskustavoimaa parhaimmillaan.

---

Keskustapuolue lupasi kuun lopussa kertoa, kuinka loihtii 200 000 uutta työpaikkaa. Tässä puolue sortuu ehkä turhaan vaatimattomuuteen. Minusta viisasta olisi ollut luvata miljoona tai ehkä jopa kaksi miljoonaa uutta työpaikkaa, niin olisi mistä valita.  Lisäksi olisivat voineet luvata uusissa työpaikoissa olevan aivan älyttömän helpot työt ja palkat johtajatasoa.  Ja, että hommat saa tehdä etätyönä, eikä ole niin väliä, jos välillä pitää luppoa, kun siltä tuntuu.
---


Risteilyn uutisista sai sen käsityksen, että tunnelma siellä oli katossa. Anu Vehviläinen veivasi tanssilattialla kuin bilehile John Travolta aikanaan. Aikamoisena skandaalina kuitenkin pidän, että esiintyjänä oli Lea Laven. Hän osaa varmasti hommansa, mutta kokenut valtiopäiväedustaja ja musiikin senaattori Mikko Alatalo olisi ollut itsestäänselvä oikea valinta. Mikolla on vaativien valtiopäivätoimien vuoksi arvattavasti ollut niin vähän musiikkikeikkoja, että hän olisi pitkäaikaisena ja ministeriainesta olevana keskustan kansanedustajana sen ansainnut. Kaikki musiikin ystävät varmasti toivovat  Mikon selviytyvän jatkokaudelle.
---


Tiedossani ei ole, kuinka heiluen risteilyn osanottajat palasivat myrskyävältä Itämereltä, mutta James Bond joi tunnetusti vodkamartininsa ravistettuna, ei sekoitettuna, -  kun taas keskustapuolue nauttii äänestäjänsä sekoitettuna ja ravistettuna, sillä lailla, että ovat kunnolla sekaisin.


torstai 5. helmikuuta 2015

5.2.

















Voi kamala, jos nyt takkins´avaa...





























Päälläns´ kloaakista roiskahtavaa









maanantai 2. helmikuuta 2015

He antoivat kaikkensa





Internetissä on kokoomuslaisesta politiikan yrittäjyydestä käytetty runsaasti ilkeältä kuulostavaa sanontaa: "Rotat jättävät uppoavan laivan". Laivalla on joskus aiemmin tarkoitettu valtiolaivaa, mutta nyttemmin erityisesti kokoomus-puoluetta.

Jyrki Kataista on verrattu Costa Concordian kapteeniin, Francesco Schettinoon, joka päätti tervehtiä saarella asuvaa ystäväänsä, ajamalla aivan rantakiviä nuollen ja huikkaamalla: "Costa Concordia on kannustava, luova ja välittävä" - Luovuuden sijaan monet tietysti jälkikäteen olisivat toivoneet parempaa luovimista ja jonkun kyynikon mieleen saattaa tulla, että vähemmälläkin kannustamisella ja välittämisellä oltaisiin hyvin pärjätty.

Vaikka Costa Concordian ja Kokoomuksen haaksirikoista löytyy paljon samankaltaisuuksia, huomattavia erojakin on. Kapteeni Schettino poistui sentään aluksesta vasta, kun pelastustyöt olivat hyvässä vauhdissa, mutta Katainen asteli aluksesta helikopteriin jo ennen lopullisia terveisiä. 

Italialainen laiva upposi rantavesiin, mutta SS Kokoomus oli Eteläsatamassa, tukevasti laituriin kiinnitettynä. Taru Tujunen hyppäsi pelastusliiveineen, uimarenkaineen ja kelluntapukuineen partaan yli meren puolelle, ja huusi mennessään: "Nyt ollaan kuin Ellun kanat!" - Moni tietysti ihmetteli, miksi ei lankonkia pitkin maihin kävellyt, mutta täällä maissa on niin helppo olla viisas, kun merellä tapahtuu.


Laiturille tilannetta rollaattoreillaan ja inva-mopoillaan seuraamaan saapuneet kokoomusveteraanit Riitta Uosukainen, Jarmo Virmavirta, Iiro Viinanen ja Raimo Ilaskivi, huutelivat ohjeita laiturilta, kunnes uppoamisen hetkellä pakokauhu levisi heidänkin joukkonsa: "Apuaa, apuaa, pelastakaa vanhukset ensin, tulkaa auttamaan, tulkaa auttamaan, rollaattorin pyörän väliin meni kivi!"

Anne Berner ei kyllin voinut kiittää onneaan, koska hän ei koskaan saapunut laivalle, vaan otti yllättäen pestin mutaproomu Keskustan stuertiksi ja viihdytyspäälliköksi.

Joku tietysti ihmettelee, missä laivan päällikkyyden saanut Alexander Stubb oli. Hän oli estynyt saapumasta paikalle, koska oli uuden Duudson-sarjan kuvauksissa ja rooli Jäbä Leissoninakin vaati oman osansa kiireisen miehen aikataulusta. 

Jan Vapaavuori sitä vastoin taisteli urhoollisesti, kaikkensa antaen loppuun asti. Hän istui pullakahvilla Eteläranta 10:ssä ja katseli rannan tapahtumia myötätuntoisesti yhdessä puolueveli Jyri Häkämiehen kanssa. Kapsäkit pakattuina, taskussa lentolippu Luxemburgiin, Jyrin lohdutellessa kärsivää aateveljeä:"Annetaan sulle sitten mitali, kun tulet takaisin!"